Tiistain vaalien päälinjan piti olla etukäteen selvä. Pääministeri Benjamin Netanjahun oma oikeistopuolue menettää jonkun verran kannatustaan, mutta yhdessä ”luonnollisten liittolaistensa” kanssa hän saa taakseen kuitenkin selvästi yli puolet paikoista.
Koska nämä ”luonnolliset liittolaiset” ovat äärioikeistolaisia, äärinationalistisia ja ääriuskonnollisia puolueita, olisi tulokseksi tullut Netanjahun johtama, mutta entistäkin jyrkempi hallituskoalitio. Jo Netanjahun nykyistä hallitusta on luonnehdittu Israelin historian oikeistolaisimmaksi.
Lähes lopullisten tulosten mukaan oikeistoblokki olisi kuitenkin saamassa vain täsmälleen puolet knessetin 120 paikasta. Loput 60 paikkaa menevät keskustan ja vasemmiston puolueille sekä arabipuolueille.
Miten mahduttaa samaan hallitukseen ortodoksijuutalaiset ja heidän etuoikeuksiensa lakkauttamista vaativa puolue?
Pieni jännitysmomentti on yhä jäljellä. Parhaillaan asevelvollisuuttaan suorittavien äänet eivät vielä ole vaalituloksessa mukana ja ne lisätään siihen loppuviikolla.
Lapidin puolue yllätti
Tulos tietää äärimmäisen vaikeita ja pitkiä hallitusneuvotteluita.
Netanjahu saanee kuitenkin suurimman puolueen johtajana ensimmäisenä hallituksenmuodostajan tehtävän. Hänen syksyllä yhteisen vaalilistan muodostanut Likud-Beiteinu-koalitionsa sai nyt 31 paikkaa, kun nämä kaksi puoluetta erillisinä saivat viime vaaleissa yhteensä 42 paikkaa.
Vaalien yllättäjiä olivat keskustalaiset puolueet, ja erityisesti vasta viime vuonna perustettu Yesh Atid -puolue. Tämä entisen tv:n tähtitoimittajan Yair Lapidin johtama puolue sai 19 paikkaa ja nousi toiseksi suurimmaksi.
Lapid sanoi vaalituloksen selvittyä, että hänen tavoitteensa on mahdollisimman laaja hallitus, joka koostuu ”sekä oikeiston että vasemmiston maltillisista voimista”.
Ortodoksijuutalaisten etuoikeudet
Myös Netanjahu alkoi puhua laajapohjaisen hallituksen puolesta. Hän soitti Lapidille ja sanoi, että ”meillä on tilaisuus tehdä suuria tekoja yhdessä”.
Yksi suurimmista esteistä yhteistyön tiellä on Yesh Atidin ohjelman keskeisiin kohtiin kuuluva ortodoksijuutalaisten etuoikeuksien poistaminen. Erityisesti Lapidin puolue haluaa lakkauttaa ortodoksijuutalaisten vapautuksen asepalveluksesta.
Netanjahun pitäisi siis pystyä ympyrän neliöimiseen, jos hän haluaa samaan hallitukseen sekä ortodoksijuutalaisten puolueita että Lapidin. Ortodoksijuutalaisia on suunnilleen kymmenen prosenttia Israelin väestöstä.
Lapid sanoi vaalikampanjassaan, että hän on valmis lähtemään vain sellaiseen hallitukseen, joka ryhtyy ”mielekkäisiin” neuvotteluihin palestiinalaisten kanssa. Netanjahun hallitus ei ole paljon neuvotteluista perustanut.
Yesh Atid kannattaa kahden valtion ratkaisua. Se haluaa säilyttää suurimmat siirtokunnat, mutta muuten Israelin pitäisi vetäytyä Länsirannalta. Jerusalemin jakamiseen se ei kuitenkaan suostu, vaan haluaa pitää sen kokonaan Israelilla.
Talous nousi näkyvään rooliin
Keskustaan kuuluu myös entisen ulkoministerin Tzipi Livnin Hatnua-puolue, jonka kannat ovat melko lähellä Yesh Atidia. Hatnua sai kuusi paikkaa.
Livni perusti Hatnuan erottuaan Kadima-puolueesta, joka edellisissä, vuoden 2009 vaaleissa oli 28 paikallaan suurin puolue. Nyt Kadima ylitti hädin tuskin kahden prosentin äänikynnyksen ja sai kaksi paikkaa.
Palestiinalaiskysymys ei tällä kertaa ollut vaalikampanjoiden ykkösasia. Sekä Lapid että työväenpuolue (sosialidemokraatit) kampanjoivat ennen kaikkea talouskysymyksillä.
Israelissa on laajaa tyytymättömyyttä talouteen. Toissa kesänä hallituksen talouspolitiikkaa vastaan oli isoja mielenosoituksia.
Työväenpuolue sai nyt 15 paikkaa. Sen johtaja Shelly Yachimovich tarjoaa itseään hallituksenmuodostajaksi, mutta ennen sitä ehtii vielä paljon vettä virrata Jordanissa.
Yksi yllättäjistä oli vasemmistolainen Meretz-puolue, joka nosti roimasti kannatustaan ja sai kuusi paikkaa.
Arabipuolueet saivat 12 paikkaa. Ne eivät yleensä tarjoudu hallituskuvioihin eikä niitä siihen pyydetä, mutta ne lasketaan kuitenkin keskusta-vasemmistoblokkiin.
Äänestysprosentti kohosi
Netanjahu nosti kampanjassaan tärkeimmäksi asiaksi Iranin uhan. Vaalituloksesta päätellen tämä teema ei purrut.
Ennen vaaleja puhuttiin eniten it-miljonääri Naftali Bennettin uudesta äärinationalistisesta Habayit Hayehudi -puolueesta, joka haluaa hylätä kaikki kompromissit palestiinalaisten kanssa. Puolue on suosittu erityisesti siirtokuntalaisten keskuudessa.
Bennettin puolue toki sai 11 paikkaa, mutta tämä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin mitä gallupit välillä näyttivät.
Yksi vaalien yllätys oli äänestysprosentti. Sen oli ennakoitu putoavan reilustikin edellisten vaalien 64 prosentista, mutta se päinvastoin nousi pari-kolme prosenttiyksikköä.
Hallituksenmuodostajan kutsuu presidentti, joka on työväenpuoluetaustainen Shimon Peres. Presidentin ei yleensä odoteta puuttuvan päivänpolitiikkaan. Peres rikkoi tämän käytännön arvostelemalla ennen vaaleja Netanjahun politiikkaa amerikkalaislehden haastattelussa.
Hallituksenmuodostajalla on 28 päivää aikaa saada hallitus kasaan. Hän voi saada siihen presidentiltä 14 päivän pidennyksen.
lehti 