KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Terrorin pitkät jäljet

Tuula-Liina Varis
11.2.2013 18.00
Fediverse-instanssi:

Vauhdin, kiireen, kvartaaliajattelun ja mulle kaikki heti nyt -asenteen yhteiskunnassa perspektiivi menneisyyteen tuntuu hukkuvan. Se näkyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Niinkin äskeisen kriisin kuin 1990-luvun laman opetukset tuntuvat unohtuneen, kun politiikassa painetaan eteenpäin samoilla kansan kurjistamisresepteillä, joiden pitkäaikaiset tuhovaikutukset on todettu ja joiden seurauksia yhä podetaan yhteiskunnassa. Pahoja aukkoja historian tuntemuksessa on silläkin ministerillä, jonka on netissä ihmeissään kyseltävä, mitä eroa on oikeisto- ja vasemmistoradikalismilla.

On hyvä tietää ajoista, joita ei ole elänyt, sillä tapahtumien jäljet ovat pitkät, ja haavojen arpeutuminen kestää vuosikymmeniä. Mitä enemmän hyssytellään ja painetaan unhon yöhön, sitä kauemmin haavat märkivät.

Suomen häpeällinen sisällissota, jonka voittajapuoli äkkiä jalosti retoriikassaan ”vapaussodaksi” ja jonka hirmuteoista pitkään vaiettiin, on edelleen kansallinen trauma. Tuon taistelun julmissa jälkimainingeissa maamme sai kyseenalaisen kunnian päästä Euroopan ykköseksi: Suomeen perustettiin Euroopan ensimmäiset keskitysleirit. Niissä telotettiin ja tapettiin nälkään huomattavasti enemmän ihmisiä, kuin kaatui taistelussa rintaman molemmin puolin. Lähes sadan vuoden päästäkin tuo trauma vaatii käsittelyään sekä taiteessa että tieteessä.

Pahoja aukkoja historian tuntemuksessa on silläkin ministerillä, jonka on netissä ihmeissään kyseltävä, mitä eroa on oikeisto- ja vasemmistoradikalismilla.

1930-luvun alun äärioikeistolainen väkivalta oli jatkumoa sisällissodan terrorista. Natsismista ideologiansa imeneen Lapuanliikkeen terrorilla on pitkät jäljet ja yhä aristavat haavat. Yhä siitä kirjoitetaan kirjallisuutta. Jos ministeri haluaa päästä selville väkivaltaisen oikeistoradikalismin luonteesta, hänen kannattaa lukea Martti Issakaisen teos Happosen tapaus (Soisalo-kirjat 2012) tai Asko Jaakonahon romaani Onnemme tiellä (Otava 2012). Tutustuminen siihen, mitä on tapahtunut, voi helpottaa sen tunnistamista, mitä tapahtuu nyt.

Oikeistoradikalismi järjestäytyy taas, eivätkä sen iskujoukot tyydy vain markkinoimaan ideologiaansa netissä, mikä mm. Oulussa ja Jyväskylässä on koettu. Kuten 30-luvulla, ne ottavat mallinsa keski- ja etelä-Euroopasta, jossa uusnatsipuolueet metelöivät ja keräävät kannattajia.

Heinäveden kunnanesimies Onni Happonen siepattiin valtuuston kokouksesta keskellä kirkasta päivää satojen ihmisten läsnä ollessa, muilutettiin ja murhattiin. Osa syyllisistä saatiin kiinni ja tuomittiin, mutta vieläkään rikosta ei ole kokonaan selvitetty. Heinävedellä puhutaan yhä ”ostetuista” syyllisistä. Martti Issakaisen kirja todistaa, että kun tapaus jää selvittämättä, aika ei paranna: vuosikymmenten takaiset tapahtumat elävät traumaattisina tekijöitten, näkijöitten ja kokijoitten suvuissa polvesta toiseen.

Teos on toki lääkettä haavoihin. Happosen kyydityksen 80-vuotispäivänä 1. 9. 2010 pidettiin kirjan julkistamistilaisuus Heinäveden kunnallisvaltuuston istuntosalissa. Moni silmä kostui vahvatunnelmaisessa juhlassa, jossa voimallisen demokratian puolustuspuheen piti Paavo Lipponen.

Happosen tapauksen suuri vaikuttaja oli Heinäveden silloinen nimismies Onni Hartio, laiskana ja lepsuna pidetty mies, joka järjestyksenpidon sijasta mieluummin hoiteli kanitarhaansa. Aatteellisesti lapualaisiin kallellaan ollut nimismies ei ainoastaan katsonut läpi sormiensa joukkioiden touhuja, vaan peitteli heidän tekojaan ja kieltäytyi auttamasta väkivalloin autoon raahattua miestä. Paikkakuntalaisten tietojen mukaan Hartiolla oli lisäksi jokin henkilökohtainen kana kynimättä Happosen kanssa. Happonen oli jyrkkä laillisuuden mies, joka yritti saada pitäjän ökytalolliset noudattamaan verolakeja. Tästä nousi viha häntä vastaan. Tietämättömät, ymmärtämättömät ja tappelunhaluiset miessakit usutettiin isänmaan nimessä ja kommunismin vihassa Happosen kimppuun.

Tiedetään, että ympäri Suomen nimenomaan virkavallan lepsuus ja suoranainen lapualaishenkisyys rohkaisi väkivallantekoihin. Uhoavia miesporukoita ”ymmärrettiin” sekä silloin että jälkeenpäin. Heistä tehtiin jopa vaikean lama-ajan ja työttömyyden uhreja, jotka purkivat turhautumistaan kommunisteiksi leimattuihin ihmisiin. Happonenkin leimattiin, vaikka hän oli vankkumaton, vaaleilla tehtäväänsä valittu sosialidemokraatti.

Vaikka sitä nykyään ei haluta muistaa, lapuanliike sai laajaa ja arvovaltaista kannatusta. Tasan kuukautta ennen Happosen kyyditystä sanomalehti Karjalainen suitsutti: ”Lapuanliike on pohjimmalta olemukseltaan uskonnollis-isänmaallinen. Se on lähtenyt kansamme puhtaimmista tunnoista ja terveimmistä vaistoista ja se kantaa otsallaan rehdin, käytännöllisen talonpojan isäntämäistä harkintaa. Se nojaa syvään historian tajuun ja se katsoo eteenpäin elämänuskoisesti ja rohkeasti. Sen innostus on ponnahtanut lähinnä itsenäisyystaistelumme ja vapaussotamme korkeasta uhrimielestä ja sen järkkymättömälle tahdolle antaa kannatusta selkeä tietoisuus maamme aseman kantavista velvoituksista kaiken länsimaisen etuvahtina.”

Niin aina. Ihmiskunnan pahimmat hirmuteot on kautta aikojen puettu mitä jaloimpien pyrkimysten ja päämäärien verhoihin.

Kaikki toistuu, mutta ei samalla tavalla kuin ennen. Nyt meidän olisi tunnistettava se vaara, mikä piilee tämän ajan äärioikeistolaisissa joukkioissa, mitä käytännössä merkitsee niiden ”isänmaallinen” retoriikka, mihin toistaiseksi satunnaiset väkivallanteot johtavat, jos niihin ei heti tartuta kaikella vakavuudella.

Perimmäinen kysymys ei vanhene, kuten Paavo Lipponen totesi Onni Happosen muistotilaisuudessa. 30-luvun alussa Suomen kohtalonkysymys oli, kestääkö kansanvalta vai saako ylivallan ulkoparlamentaarinen mielivalta. Nyt on kysyttävä: Kestääkö oikeusvaltio, kun sitä avoimesti haastaa ja painostaa oman käden oikeuteen turvautuva, määrätietoisesti johdettu iskujoukko?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset