Vettä sataa kaatamalla, niin kuin on satanut koko viikon. Rankkasateille ei näy loppua, sillä Ecuadorin pääkaupungin Quiton keskipäivän paahtava helle on väistynyt kuukausia jatkuvan sadekauden tieltä. Kurja sää ei ole lannistanut Irma Torresia ja Zoila Falconía, päinvastoin.
– Meillä on tapana kokoontua täällä Presidentinpalatsin aukiolla joka maanantai, mutta nyt vaalien alla kokoonnumme päivittäin, kertoo eläkeläisistä koostuvan Plaza Grande -kollektiivin johtohahmo Torres.
Ecuadorin sunnuntain presidentinvaaleissa vasemmistopuolue Alianza PAIS:n (AP) ehdokas, nykyinen presidentti Rafael Correa hakee jatkokautta. Correan uudelleenvalinta, mahdollisesti jo ensimmäisellä kierroksella, näyttää gallupien valossa itsestäänselvyydeltä.
Banaanikeisari Noboa jakaa jopa jääkaappeja kampanjassaan.
Nyt pohditaan sitä, saako vasemmisto presidentinvaalien yhteydessä järjestettävissä eduskuntavaaleissa enemmistön parlamenttiin. Monet Correan ajamat lakiuudistukset, muun muassa medialain uusiminen, ovat tyssänneet parlamentin voimasuhteisiin.
Torres ja Falconí pitävät sadetta aukion laitaman katoksessa. Heillä on mukanaan presidenttiä esittävä kookas juliste, banderolleja ja lentolehtisiä. Molemmat ovat pukeutuneet neonvihreään, puolueen tunnusväriin.
Torresin paidassa lukee ”Minä olen Correa”, Falconín paitaa koristaa puolueen logo ja teksti ”Meillä on jo presidentti, meillä on Rafael”. Aukio alkaa täyttyä eläkeläisistä, jotka eivät sadetta pelkää. Eivätkä mitään muutakaan.
Puukkosurmat ja vankikarkurit
– Minä olen rauhallinen ihminen, mutta jos presidentistä puhutaan pahaa, niin silloin päässäni kiehuu. Olen tällä aukiolla jopa ajautunut nyrkkitappeluun miehen kanssa, sanoo Torres ja katsoo tiukasti silmiin.
Viime viikolla puukkoa aseenaan käyttänyt mies hyökkäsi AP:n vaalitilaisuuteen Esmeraldasin provinssissa. Puukoniskut tappoivat kaksi ja haavoittivat viittä tapahtuman osallistujaa. Kaikki uhrit olivat vasemmistopuolueen kannattajia. Tekijä saatiin kiinni pian tapahtumien jälkeen.
Maanantaina rannikkokaupunki Guyaquilin pahamaineisesta La Roca -vankilasta karkasi 18 erittäin vaaralliseksi luokiteltua vankia. Karanneiden joukossa oli murhiin syyllistyneitä rikollisjengien johtajia.
Ecuadorissa spekuloidaan, liittyykö tapahtumiin poliittista sabotaasia. Onko sattumaa, että lähes parikymmentä maan vaarallisinta rikollista livahtaa kalterien takaa käyttäen pakovälineenään armeijalta varastettua venettä, kun vaaleihin on alle viikko aikaa?
Perhe on pahin
Vastatuulta Correan kampanjalle on tullut myös sieltä, mistä sitä vähiten odottaisi, omasta lähipiiristä. Joulukuussa Ecuadorin keskuspankin johtaja Pedro Delgado joutui eroamaan jäätyään kiinni valetutkinnosta.
Delgado oli 22 vuotta sitten päässyt väärennetyllä kandidaatintutkinnolla opiskelemaan maisteriohjelmaan, josta valmistui ekonomistiksi. Kiusallisen asiasta tekee se, että petossyytettä Miamiin paennut Delgado sattuu olemaan presidentti Correan pikkuserkku.
Correan ei ole ennenkään tarvinnut etsiä vihollisia kaukaa, sillä presidentin isoveli, liikemies Fabrizio Correa on käynyt omaa kampanjaansa veljeään vastaan. Riita sai alkunsa, kun presidentti irtisanoi veljensä perustaman haamuyhtiön valtion kanssa tekemiä laittomia sopimuksia.
Fabriziolla on myös poliittista kunnianhimoa, mutta hän joutui luopumaan presidenttihaaveistaan, koska ei saavuttanut ehdokkuuteen tarvittavaa kannatusta.
Vaikka hallituspuolue AP on kohdannut vastoinkäymisiä kampanjan aikana, ei se ole näkynyt opposition vahvistumisena. Gallupeissa Correan jälkeen suosituin vaihtoehto on äänestää tyhjää.
Useat nykyiseen hallitukseen kriittisesti suhtautuvat ecuadorilaiset kertovat äänestävänsä Correaa, koska ”ei ole parempaakaan vaihtoehtoa”. Ecuadorissa, kuten suuressa osassa Etelä-Amerikan maita, äänestäminen on pakollista.
Banaanikeisarin paluu
Kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam julkaisi hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan maailman sata rikkainta ihmistä ansaitsi viime vuonna niin paljon rahaa, että summalla voisi lopettaa maailman köyhyyden neljä kertaa.
Alvaro Noboan tuloilla voisi takuulla lopettaa moninkertaisesti köyhyyden Ecuadorissa. Banaanikeisari Noboa, ecuadorilaisille ”Alvarito”, on maan rikkain mies.
Banaaneista, mediasta, kiinteistöistä ynnä muusta koostuva omaisuus on taannut Noboalle oikeastaan kaiken, mitä ihminen voi toivoa. Yksi unelma on kuitenkin jäänyt kerta toisensa jälkeen toteutumatta. ”Alvarito” on jälleen, viidettä kertaa, ehdolla presidentiksi.
Kaikista presidenttiehdokkaista juuri ”Alvariton” kampanja on kaikkein kummallisin. Vaalitilaisuuksissa on annettu mitä suurellisimpia lahjoja, muun muassa jääkaappeja ja pesukoneita.
Noboa lupaa kampanjassaan poistaa köyhyyden Ecuadorista luomalla työpaikkoja. ”Alvarito” ei tosin itse ole ollut kovinkaan esimerkillinen työnantaja, sillä hän pakeni viime vuonna Miamiin maksamattomien verojen, työntekijämaksujen ja palkkasaatavien vuoksi.
Noboan kannatus jäänee muutamaan prosenttiin. Oikeistoehdokkaista suurin kannatus on CREO-puolueen Guillermo Lassolla. Pankkiiri Lasson taakkana on poliittinen menneisyys, sillä Lasso toimi valtiovarainministerinä vuonna 1999 Jamil Mahuadin hallituksessa, jolloin Ecuador ajautui tuhoisaan pankkikriisiin.
Ehdokkaista Lassoakin tahraantuneempi maine on Sociadad Patriótica -puolueen (SP) johtajalla Lucio Gutiérrezilla. Gutiérrez nousi Ecuadorin presidentiksi vasemmistolaisella retoriikalla vuonna 2003 kääntäen takkinsa heti valinnan jälkeen. Presidenttikausi päättyi nolosti kesken, kun ”Lucho” suurmielenosoitusten saattelemana pakeni helikopterilla presidentinpalatsista vuonna 2005.
SP-puoluetta voisi kuvailla ecuadorilaisena vastineena Perussuomalaisille. Puolue käyttää populistista ja ulkomaalaisvastaista retoriikkaa vaatien viisumipakkoa kaikille ulkomaalaisille, etenkin kolumbialaisille ja kuubalaisille. Puolueen suurin vaalilupaus on poistaa kaikki verot.
Kampanjointia kiintymyksellä
Vastaehdokkaat ovat kritisoineet Correaa tämän haluttomuudesta osallistua vaaliväittelyihin muiden ehdokkaiden kanssa. Tenteissä on tosin välillä ollut villi meno, sillä muun muassa evankelisen herätysliikkeen pastori, presidenttiehdokas Nelson Zavala on saanut huomautuksen homovastaisesta retoriikastaan. Hän väitti vaalitentissä homoseksuaalisuuden olevan Jumalan rangaistus vanhempien seksuaalikäyttäytymisestä.
Correa on saanut poliittisesta kannasta riippuen arvostelua tai kiitosta kampanjastaan. Suurella budjetilla toteutetuissa televisiomainoksissa presidentti muun muassa pyöräilee halki Ecuadorin samalla, kun ohi vilistävissä maisemissa näytetään hallituksen megahankkeita, kuten tuulivoimaloita ja moottoriteitä.
Correan tukijat ovat näkyneet vahvasti Ecuadorin katukuvassa. Quiton keskusta ja työläisten kaupunginosat on käytännössä tapetoitu presidentin vaalimainoksilla. Neonvihreään pukeutuneet kannattajat huiskuttavat puolueen viirejä lähes joka kadunkulmassa.
”Palkattua väkeä. Ties kuinka paljon tienaavat tuosta viirien heiluttamisesta päivässä. Meidän verorahoillamme”, on vastustajien vakiotuhahdus.
Irma Torres ja Zoila Falconí ovat toista mieltä.
– Me olemme liikkeellä täysin itsenäisesti, omasta vapaasta tahdostamme ja omalla kustannuksellamme. Kukaan ei maksa meille, kukaan ei vaadi meitä. Teemme tätä sydämellä ja siitä kiintymyksestä, jota presidenttiämme kohtaan tunnemme, korostaa Falconí.
Etenkin eläkeläiset näyttävät suhtautuvan Correaan suurella intohimolla. Miksi?
– Ero entiseen on valtava. Ajattelepa, Lucio Gutiérrezin kaudella, hänen leikattuaan meidän viimeisetkin tulomme, silloisen viiden dollarin suuruisen eläkkeen, järjestimme mielenosoituksia, jotka huipentuivat nälkälakkoon. Sen seurauksena 21 eläkeläistä kuoli, kertaa Torres.
– Nykyään köyhiä, vammaisia ja eläkeläisiä ei nähdä riesana. Meitä arvostetaan. Siksi haluan, että tämä poliittinen prosessi jatkuu uudet neljä vuotta. Tai jos mahdollista, koko elämän, sanoo Falconí puristaen nyrkkinsä sydäntään vasten.
lehti 