Hyvinkään Vasemmisto on valmis selvittämään Keski-Uudenmaan kaupunginjohtajien esittämää Hyvinkään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Pornaisen ja Sipoon suurkuntaliitosta, mutta suhtautuu hankkeeseen epäilevästi. Nyt esillä olevaa selvitysaluetta järkevämpänä Hyvinkään Vasemmisto pitää metropolihallinnon ja vaaleilla valitun metropolivaltuuston selvittämistä ja tutkimista loppuun asti.
Kantaansa Hyvinkään Vasemmisto perustelee sillä, että metropolialueella monet tehtävät, kuten maankäyttö, asuminen, maahanmuutto ja joukkoliikenne ovat sellaisia joiden hoitaminen yhteistyössä on järkevää. Alueellisen hallintotason luominen lisäisi demokratiaa, sillä kansalaiset pääsisivät valitsemaan kunnanvaltuutettujen ja kansanedustajien lisäksi poliittisen toimielimen joka vastaisi ylikunnallisista tehtävistä. Nykyään nämä tehtävät on usein piilotettu epädemokraattisiin hallintohimmeleihin tai osakeyhtiöihin.
Yleinen malli Euroopassa
– Metropolihallinnon kaltainen kaksiportainen hallintomalli on varsin yleinen muualla Euroopassa ja sen kautta voitaisiin ratkaista monta haastetta myös Uudellamaalla. Siitä, mitkä tehtävät sälytettäisiin metropolihallinnolle ja mitkä jätettäisiin peruskunnille pitää kuitenkin käydä vielä keskustelua, sillä asiasta ei ole yksimielisyyttä. Nyt kuntalaisia onkin peloteltu ”vahvalla” metropolihallinnolla, vaikka hallinnon voimakkuus on lopulta neuvottelujen ja poliittisen päätöksenteon tulos, sanoo Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Juuso Aromaa.
Suurkuntahankkeessa Hyvinkään Vasemmistoa huolestuttaa edustuksellisen demokratian väheneminen ja valtuustotyöskentelyn taantuminen kyläpolitikoinniksi, jos alueen kahdeksan kaupunginvaltuustoa korvataan yhdellä. Osastossa ollaankin sitä mieltä, että kansanvalta vähenee alueella merkittävästi, jos kuntaliitos tehdään ilman voimakkaita panostuksia lähidemokratiaan ja sen kehittämiseen.
Demokratiavajeen lisäksi hankkeen ongelmana nähdään kohtuuhintaisen- ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittäminen alueella, joka jo nyt laahaa pahasti vuokra-asuntorakentamiselle asetetuista tavoitteista ja jonka kuntia valtio joutuu patistelemaan hoitamaan oman osuutensa vuokra-asuntotuotannosta.
Riskinä palveluiden heikkeneminen
Porvarivetoisessa kuntaliitoksessa riskinä ovat myös sosiaali- ja terveyspalveluiden, sekä muiden peruspalveluiden entistä voimakkaampi keskittyminen, palveluverkoston harveneminen, henkilöstövähennykset ja palveluiden laadun yleinen heikkeneminen. Myös alueen lähes olemattomat poikittaiset liikenneyhteydet ja alhainen työpaikkaomavaraisuus herättävät kysymyksiä liitoksen järkevyydestä.
– Selvitystyön tekeminen kyllä sopii, mutta aiomme nostaa selvityksen aikana esille lähidemokratiaan, liikenteeseen ja asuntotuotantoon liittyviä kysymyksiä. Jos näihin kysymyksiin ei saada riittävän hyviä ja selkeitä vastauksia, on vaikea nähdä, että Hyvinkään Vasemmisto asettuisi suurkuntahankkeen taakse. Toisaalta, jos metropolihallinto saadaan toimimaan, pärjää Hyvinkää loistavasti itsenäisenä kuntana, toteaa Hyvinkään Vasemmiston puheenjohtaja Riika Raunisalo.