Suomeen tulijoita entistä vähemmän
Maahanmuuttoviraston tuore johtaja Jaana Vuorio kertoo kansalaisuushakemusten ja pitkälti myös oleskelulupien määrän olevan kutakuinkin ennustettavissa. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrää ei voida ennakoida.
– Kriisejä tulee jatkuvasti lisää ja vanhat pitkittyvät, Vuorio sanoo.
Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on 750. Näistä 100 otetaan hätätapauksina. Tänä vuonna turvapaikan Suomesta on saanut 1 024 pakolaista. Kaikkiaan hakijoita on vuosittain noin 4 000.
Suurin pakolaisryhmä ovat irakilaiset, joista 395:lle on myönnetty tänä vuonna turvapaikka.
Vertailun vuoksi Ruotsissa turvapaikan hakijoita on vuosittain noin 40 000, Norjassa vajaat 10 000.
– Tanskalla oli pitkään Suomea vähemmän turvapaikan hakijoita. Nyt hakijoita on tuplasti Suomeen verrattuna, Vuorio laskee.
Suomeen hyväksytyt kiintiöpakolaiset joutuvat odottamaan pitkiä aikoja ennen Suomeen pääsyä, jos kunnilla ei ole tarjota paikkoja. Kunnan talous ja kunnan saamat pakolaiskorvaukset vaikuttavat paikkojen määrään.
Intiasta asiantuntijoita
Oleskelulupaa on tänä vuonna hakenut Suomesta 9 635 henkilöä, joista suurin ryhmä on venäläiset. Heiltä on tullut kaikkiaan 1 832 hakemusta monin eri perustein.
Toiseksi eniten Suomeen saapuu intialaisia. He saapuvat työn perusteella asiantuntijoiksi.
– Somaliasta tänne pyrkivien määrä väheni, kun siirryimme käytäntöön, jossa ulkomailla olevan henkilön pitää itse hakea Suomeen. Aikaisemmin hakemuksen saattoi tehdä täällä jo oleva sukulainen, Vuorio toteaa.
Suomi houkuttaa opiskelijoita etenkin Venäjältä ja Kiinasta, mutta myös ympäri maailmaa. Suomen ilmainen koulutus on vetotekijä.
Suomen kansalaisuutta haki viime vuonna 7 865 maahanmuuttajaa. Kansalaisuuden saa, kun on asunut maassa viisi vuotta, läpäisee kielikokeen ja elää nuhteettomasti.
– Suomen kansalaisuuden saadessaan henkilön ei tarvitse luopua kotimaansa kansalaisuudesta. Tässä olemme seuranneet Ruotsin mallia, Vuorio kertoo.
Maahanmuuttomaana Suomi ei ole Vuorion mukaan kovinkaan vetovoimainen, varsinkaan nyt talouskriisin aikana.
Karkotukset lisääntyneet
Pakolais- ja maahanmuuttoasiat herättävät tunteita. Toisinaan karkotettavan kohtalo koskettaa ja suomalaiset ovat valmiit vastustamaan karkotusta.
Toisenlaisiakin tarinoita on. Vuoden 2009 ampumavälikohtaus Espoon Sello-kauppakeskuksessa herätti voimakkaita reaktioita. Kosovon albaani Ibrahim Shkupolli oli saapunut Suomeen pakolaisena jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Shkupolli oli hakenut Suomen kansalaisuutta, mutta se oli evätty hänen rikollisen taustansa takia.
– Meiltä kysyttiin, miten tällainen henkilö ylipäätään on Suomessa. Miksei ampujaa oltu poistettu maasta jo aikaisemmin? Me toimimme vain lain mukaan. Ampuminen oli yllättävä ja ennalta arvaamaton tapaus, Vuorio selvittää.
Ampumisvälikohtaus sai aikaan sen, että maastakarkotukset lisääntyivät huomattavasti.
Maastakarkotusesityksen tekee poliisi.
”Maahanmuuttoasiat ovat elämäntehtäväni”
Vastavalmistuneena juristina Jaana Vuorio unelmoi urasta oikeussaleissa. Sen sijaan jo harjoitteluaikana hän pääsi YK:n kautta tutustumaan maahanmuuttajien ja pakolaisten ongelmiin.
Siitä lähtien Vuorion työ on kietoutunut pakolaisten ja maahanmuuttajien asioiden edistämiseen.
Heinäkuun alussa Vuorio valittiin maahanmuuttoviraston johtajaksi. Uusi johtaja kehuu työtään yhteisölliseksi.
– Tämä ei ole yksinäistä puuhailua kammiossa, vaan teemme töitä poikkihallinnollisesti eri tahojen, kuten rajavartiolaitoksen, poliisin ja vastaanottokeskusten kanssa, Vuorio painottaa.
– Pidämme yhteyttä myös Kuntaliittoon, kirkkohallitukseen, työmarkkinajärjestöihin, eri ministeriöihin ja kansalaisjärjestöihin, hän luettelee.
Kuva: Tiina Tenkanen