Liubov Serhienko, 69, on asunut kodissaan Merefassa lähellä Harkovaa 40 vuotta. Talo on pahasti vaurioitunut Venäjän pommituksissa. Yhdessä iskussa katto ja osa sisäkattoa romahtivat, ja yksi huone on täysin käyttökelvoton. Naapurit ovat auttaneet korjaustöissä, mutta resurssit ovat rajalliset. Kun perhe joutui hetkeksi evakkoon, varkaat veivät kattilan, jääkaapin ja huonekaluja.
Eläkkeellä oleva Serhienko elättää perheensä 3 000 grivnan (noin 70 euron) kuukausieläkkeellä. Hän toivoo, että valtio auttaisi katon ja sisäosien korjaamisessa.
– Tärkeintä olisi, että perheelläni olisi katto päänsä päällä. Mutta hallitus sanoo meidän olevan vain mustalaisia. Ikään kuin emme olisi ihmisiä. Ehkä he eivät näe meitä ihmisinä ollenkaan, Serhienko sanoo.
Kolme sukupolvea yrittää selviytyä talossa, jonka seinät ovat sortuneet ja jossa osa huoneista on täysin avoinna ulkoilmaan. Liubov Serhienkon tytär Oksana kuvailee, kuinka perhe käyttää peittoja pitääkseen edes vähän lämpöä huoneissa.
– Talvella lumi tuiskuaa suoraan sisään, hän sanoo.
45-vuotias romanimies Andriy Poliakov on pysynyt kotonaan Andriivkassa Harkovan alueella koko sodan ajan, vaikka pommitukset ovat vahingoittaneet rakennusta pahasti. Ikkunat ovat rikki, seinissä on halkeamia ja rakennus on siirtynyt perustuksiltaan. Poliakov, joka on itse vammainen ja hoitaa perheenjäseniään, ei ole saanut mitään apua valtiolta. Kodissa ei ole kaasua eikä muuta lämmitystä, joten hän on rakentanut kiven ja tiilien avulla itse uunin. Poliakov ei luota viranomaisiin.
– Heitä ei kiinnosta. Vaikka minulla on paperit vammaisuudestani, sillä ei ole merkitystä, hän sanoo.
Venäjän joukkojen jatkaessa siviilialueiden tuhoamista ympäri Ukrainaa, romanit kamppailevat saadakseen korvauksia pommituksissa vaurioituneiden kotien jälleenrakentamiseen.
Romanit vailla korvauksia
Maailmanpankin mukaan Venäjän taukoamaton pommitus on vaurioittanut tai tuhonnut 13 prosenttia Ukrainan asunnoista, mikä vaikuttaa yli 2,5 miljoonaan kotitalouteen.
Monet ukrainalaiset, mukaan lukien romanit, ovat kieltäytyneet lähtemästä kodeistaan, vaikka ne olisivat pahasti vaurioituneita.
Tuore raportti kuitenkin osoittaa, että romanit ovat jääneet lähes täysin vaille valtion tarjoamia korvauksia. Vain neljä prosenttia kyselyyn osallistuneista romanikotitalouksista oli onnistunut saamaan korvausta sodan aiheuttamista vahingoista, vaikka tuhoja on laajasti.
Syy tähän on se, että korvausten hakemiseen vaaditaan ehtoja, jotka sulkevat yhden Ukrainan haavoittuvimmista väestöryhmistä ulkopuolelle. Romanien elämä oli jo ennen sotaa hyvin epävarmaa. Vaatimukset virallisista omistustodistuksista ovat usein puutteellisia romanien asuttamilla epävirallisilla asuinalueilla. Digitaalisten palvelujen käyttö on puolestaan ongelmallista väestöryhmille, joilla digiosaaminen on heikkoa, kertoo raportin laatinut Roma Foundation for Europe (RFE).
– Monet esiin nostamistamme ongelmista koskevat myös muita kuin romaneja erityisesti rintamalinjan alueilla. Romanien tilannetta pahentaa kuitenkin se, että näihin tekijöihin yhdistyy pitkään jatkunut syrjintä ja taloudellinen epävarmuus, RFE:n analytiikkajohtaja Neda Korunovska sanoo.
Asiakirjojen ja resurssien puute estää avun
Monien muiden Euroopan maiden ohella myös Ukrainassa romanit ovat kohdanneet pitkäaikaista sosiaalista syrjintää ja institutionaalista epätasa-arvoa. Ukrainassa on olemassa korvausjärjestelmä sodan aiheuttamille vahingoille, mutta asiantuntijat korostavat, että monia hakijoita estävät byrokraattiset ja digitaaliset kynnykset. Ne vaikuttavat erityisesti romaneihin.
RFE:n analyysi Zaporižžjan, Kryvyi Rihin, Odessan ja Harkovan alueilta osoittaa, että syvälle juurtuneet oikeudelliset, hallinnolliset ja digitaaliset esteet estävät romaniyhteisöjä saamasta tukea kotiensa ja elämänsä jälleenrakennukseen.
RFE:n puheenjohtaja Zeljko Jovanovic huomauttaa, että vaikka korvausjärjestelmät on suunniteltu tehokkuuden ja järjestyksen näkökulmasta, ne usein sivuuttavat ihmiset, joilla on vähiten resursseja, mutta jotka ovat kärsineet aivan yhtä paljon.
– Monilla perheillä ei ole varaa rekisteröintimaksuihin tai perintöprosessin kustannuksiin. Keskimääräinen vaurio on arvoltaan 2 816 euroa. Se vastaa useiden kuukausien palkkaa, hän sanoo.
Esimerkiksi Odessassa yli puolet romaniperheistä ei ole rekisteröinyt asuntojaan virallisesti. Kryvyi Rihissä yksikään kyselyyn osallistuneista ei ollut jättänyt korvaushakemusta valtiolle johtuen perintöoikeudellisista epäselvyyksistä, puuttuvista asiakirjoista ja resurssien puutteesta.
Romanit osa Ukrainan voimaa ja vastarintaa
Hakemusten vähäisyys kertoo syvästä epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan, jota aiempi syrjintä vahvistaa. Jotkut kyselyyn osallistuneista romaneista kertoivat, etteivät olleet edes yrittäneet hakea korvauksia, koska pelkäävät, että valtio voisi myöhemmin vaatia rahat takaisin.
– Kyse on syvästä institutionaalisesta epäluottamuksesta, joka ei ole perusteetonta, vaan juontaa juurensa pitkään jatkuneeseen syrjintään. Aiemmissa tutkimuksissamme monet romanit ovat kertoneet viranomaisten kielteisestä kohtelusta, kun he ovat yrittäneet hakea asuntoa tai palveluita. Kyselyt osoittavat jatkuvasti, että Ukrainan romanien ja muun väestön välillä on suuri sosiaalinen etäisyys, Korunovska sanoo.
RFE kertoo, että valtakunnallisesti noin 61 prosenttia korvaushakemuksista hyväksytään, mutta romaneilla vastaava luku on vain 28 prosenttia. Lisäksi 86 prosenttia raporttiin osallistuneista romaneista ei ollut koskaan tehnyt hakemusta, koska se hylättäisiin kuitenkin.
RFE vaatii Ukrainan hallitukselta kiireellisiä uudistuksia jälleenrakennussuunnitelmiin. Sen mukaan valtion tulee hyväksyä vaihtoehtoisia todisteita omistajuudesta, kuten sähkölaskut tai yhteisön todistus. Valtion tulisi myös luopua rakennusten rekisteröintimaksuista ja ottaa käyttöön väliaikaisia omistustodistuksia, jotta myös ilman virallisia asiakirjoja olevat tai evakkoon joutuneet romanit saisivat korvauksia.
RFE aikoo esitellä raporttinsa hallituksen edustajille lähiviikkoina.
– Toivomme, että nämä tiedot voivat toimia pohjana uudistuksille, erityisesti kun Ukraina pyrkii lähentymään eurooppalaisia arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta, Korunovska sanoo.
– Vaikka täyttä korvausta ei voida tarjota, väliaikainen tuki on välttämätöntä. Vaurioituneissa kodeissa elävät romanit ovat osa Ukrainan voimaa ja vastarintaa, Jovanovic lisää.
lehti 