Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) maalasi keskiviikkona synkän kuvan Suomen taloustilanteesta. Vaikea suhdannetilanne, teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä ennen kokemattoman kolmoishaasteen, hän sanoi esitellessään ministeriönsä ehdotusta ensi vuoden budjetiksi.
Kesän aikana taloustilanne on heikentynyt selvästi ja siksi Urpilainen laittoi ministeriönsä virkamiehet valmistelemaan rakenteellisia uudistuksia, joista hallituksen on määrä sopia elokuun lopun budjettiriihessä. Päätöksiä Urpilainen haluaa vuoden loppuun mennessä.
Rakenteellisia uudistuksia Urpilainen ei halunnut täsmentää, koska hänen mukaansa kaikki ehdotukset ammutaan heti alas julkisessa keskustelussa. Haussa on kuitenkin toimia, joilla parannetaan Suomen kasvupotentiaalia, pidennetään työuria ja parannetaan tuottavuutta.
Eläkeuudistus vuonna 2017
Eläkeiän nosto ei kuitenkaan kuulu tänä vuonna päätettäviin rakenneuudistuksiin. Urpilaisen mukaan on itsensä huijaamista kuvitella, että Suomen ongelmat ratkeavat eläkeikää korottamalla.
Parhaillaan edellistä eläkeuudistusta arvioi ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama työryhmä. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt käynnistävät neuvottelut eläkeuudistuksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Tällä vaalikaudella päätöksiä ei tehdä.
Liian laihoja tuloksia
Urpilainen moitti tiedotustilaisuudessaan hallituksen päätöksentekokykyä. Hän sanoi, että rakenneuudistuksia on yritetty jo kahdessa kehysriihessä, mutta tulokset jäivät liian laihoiksi. Nyt on tehtävä vaikeita ja kipeitä ratkaisuja, ministeri vaati.
Urpilaisen synkkien puheiden taustalla on se, ettei suhdannetilanteessa ole näkyvissä kuin heikkoa myönteistä virettä. Valtiovarainministeriön mukaan Suomella on edessä pitkä hitaan kasvun aika. Viime vuonna bruttokansantuote jäi kaksi miljardia euroa ennustettua huonommaksi.
BKT:sta puuttuu 30 miljardia
Maailmantalouden alavire ja eurokriisi ovat kirpaisseet Suomea todella rajusti. Tuotanto on syksyn 2006 tasolla. Normaaliin kasvu-uraan verrattuna BKT:stä puuttuu 30 miljardia ja verotuloista 10 miljardia euroa.
Urpilainen myös piti Suomen kilpailukykyä heikkona. Kymmenessä vuodessa on menetetty 100 000 työpaikkaa eivätkä paperi- ja elektroniikkateollisuudesta menetetyt työpaikat enää palaa takaisin.
Täsmäelvytystä lisäbudjettiin
Urpilaisen mukaan hallitus vastaa haasteeseen työlinjalla. Se sisältää yrityksille kannustuksia työllistämiseen sekä paljon puhuttua elvytystä, johon on käytettävissä ”joitakin satoja miljoonia.” Nämä ovat muun muassa liikennehankkeita sekä asuntojen korjaus- ja energia-avustuksia.
Työllisyyden täsmätoimia on tulossa syksyn lisäbudjettiin. Urpilaisen mukaan hankkeiden on oltava sellaisia, joilla on mahdollisimman hyvä työllisyysvaikutus, jotka saadaan nopeasti käyntiin ja jotka on joka tapauksessa toteutettava.
Lisäksi hän peräsi ”nyt jos koskaan” työmarkkinajärjestöiltä maltillista palkkaratkaisua, joka on kuitenkin enemmän kuin nollaratkaisu.
Velkaa lähes sata miljoonaa
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtionvelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.
Koko hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessä 28.–29. elokuuta.
SAK vaatii elvytystä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vaatii hallitukselta työllisyyttä tukevia toimenpiteitä elokuun lopun budjettiriihessä. Tänään valmistunut valtiovarainministerin budjettiehdotus ei vielä sisältänyt elvyttäviä toimenpiteitä tai työllisyysmäärärahojen korotusta, järjestö toteaa kannanotossaan.
SAK:n mukaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarvitaan lisää määrärahoja yhä heikkenevän työllisyystilanteen takia. Myös nuorisotakuun toteuttaminen vaatii lisää rahoitusta.
– Budjettiriihessä tarvitaan täsmäelvytystä muutaman sadan miljoonan euron mittaluokassa. Korjausrakentamiseen ja väylänpitoon tehtävät lisäykset tukisivat työllisyyttä ja parantaisivat kasvun edellytyksiä, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Työnantajilta Koski vaatii rehellistä vastausta siihen, ovatko he halukkaita yhteiseen neuvottelupöytään kokoavan palkkaratkaisun aikaansaamiseksi.
lehti 