Puolueen puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki pitää tärkeänä, että työntekijä- ja työnantajapuoli ovat mukana tekemässä eläkeratkaisua sen sijaan, että hallitus yksin sanelee sen.
Hän arvioi, että Vihreiden alkuviikosta tekemä aloite asiasta oli sävyltään juuri sellainen, että työmarkkinaosapuolet ohitettaisiin ratkaisua tehtäessä.
– Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei ole tehokkain tapa pidentää työuria, hän sanoi eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Porissa alkuviikosta.
Nyt alin vanhuuseläkeikä on 63, mutta käytännössä suomalaiset jäävät eläkkeelle noin 60-vuotiaina.
– Huomattavasti tehokkaampaa olisi huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat pidempään työelämässä. Olemmekin nostaneet esille työmarkkinaosapuolille ajatuksen siitä, että työuran pituus ja työn rasittavuus otettaisiin huomioon määrättäessä alinta eläkeikää. Näin saataisiin oikeudenmukainen ratkaisu kaikille, Arhinmäki painotti.
– Vaikkapa kirvesmies, joka on mennyt töihin 18-vuotiaana, on kuusikymppisenä tehnyt töitä rakennuksilla 42 vuotta. Silloin fyysiset rajat tulevat vastaan. Sen sijaan joku muu pystyy hyvinkin tekemään vielä 68-vuotiaana töitä ja saavuttaa ehkä yhtä pitkän työuran vasta siinä vaiheessa.
Hän kehotti kiinnittämään huomiota keinoihin, joilla vältetään se, että niin moni joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ja lisäksi siihen, että työkyvyttömyyseläkkeeltä olisi mahdollista palata työelämään osatyökuntoisena tai kokonaan.
Kyse eläkerahojen riittävyydestä
Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen arvioi, että eläkeiän noston vaatimuksissa ei ole niinkään kyse eläkeiästä vaan eläkemaksuista.
– Nyt on 150 miljardia euroa rahastoituna tulevien eläkkeiden maksua varten. Sitä aletaan kuluttaa, kun yhä isompi osa kansalaisista on eläkkeellä. Kyse onkin siitä, kuinka pitkälle se riittää, Virtanen pohti.
Hän muistutti siitä, että työssä olevat maksavat jatkossakin valtaosan eläkkeistä. Hän kehotti miettimään, miten tasapaino säilyy, kun työssä käyviä on entistä vähemmän suhteessa eläkkeellä oleviin.
– Tässä ongelmassa alimman eläkeiän nostaminen on vain yksi ratkaisu, mutta sitäkin on tarkasteltava, koska olemme parin kymmenen vuoden aikana vanhenneet keskimäärin lähes viisi vuotta.
Virtanen korosti, että todellisten ratkaisujen pitää löytyä siitä, että työurat pitenevät alusta ja keskivaiheilta.
Säästö superkertymästä
Myös vasemmistoliiton toinen kansanedustaja, nakkilalainen Jari Myllykoski valotti eläkeikäkeskustelun taustaa.
– Iso rahapotti tulee eläkeiän nostamisesta 63 ikävuodesta 65:een. Siinä eläkkeet leikkautuisivat, koska superkarttumaa ei tarvitsisi maksaa 63 jälkeen, hän sanoi.
Nyt ne, jotka jatkavat töissä täytettyään 63, tienaavat suuremman eläkekertymän kuin nuoremmat.
– Tämä on se herkku, joka tulisi heti eläkeiän nostosta, Myllykoski painotti.
– Siitä tulisi melkoiset säästöt.
Hänestä eläkeiän nostamisen sijaan tämä reikä kannattaisi tukkia.
– Mielestäni ei ole hyvä, että tähän kohtaan on luotu nostoautomaatti.
uutiskirje 
