– Euroopan unionin ja Venäjän suhteet eivät nyt ole hyvät eikä näköpiirissä ole, että ne paranisivat.
Näin ongelmallisena näkee Euroopan yhden merkittävimmän valtiollisen suhteen kehittymisen Walesin Swansean yliopiston konfliktintutkimukseen keskittyvän Callaghan-keskuksen johtaja, professori Michael Sheehan.
– Syynä huonoihin näkymiin ovat lukuisten intressien törmäykset. Näitä on esimerkiksi ihmisoikeuksien ja energiapolitiikan alueilla, mutta ne ovat vain oireita syvemmistä ongelmista.
Venäjä on valinnut Euroopasta poikkeavan tien.
Sheehan kuvailee Venäjän ja muun Euroopan kylmän sodan jälkeistä kehitystä kaksijakoiseksi. Entiset kommunistiset Itä-Euroopan maat halusivat kiinnittyä läntisiin taloudellisiin ja poliittisiin malleihin ja liittyä EU:hun sekä Natoon. Sen sijaan kymmenen vuotta Neuvostoliiton sortumisen jälkeen vuonna 2000 Venäjän presidentiksi nousseen Vladimir Putinin valtakaudella maan suunta on muuttunut muun Euroopan kanssa konfliktialttiimmaksi.
– Putinin valtaantulon jälkeen Venäjä on valinnut paljon kansallismielisemmän ja autoritaarisemman tien, jossa on käytetty demokraattista kieltä, mutta käytäntö on ollut epädemokraattista.
Venäjästä ei tule
sotilasmahtia
Putinin kohtaamasta kritiikistä huolimatta hänen valta-asemansa Venäjällä on Sheehanin mielestä vakaa.
– Tulevaisuuden kannalta on ongelmallista, että venäläisten enemmistö näyttää jakavan Putinin ideologian. Sen ydin edustaa selvää erottautumista eurooppalaisista arvoista ja niiden halveksuntaa.
Konkreettiset eturistiriidat EU:n ja Venäjän välillä heijastavat Sheehanin mukaan nimenomaan tätä Venäjällä valittua eurooppalaisesta demokratiasta poikkeavaa tietä.
Turvallisuustutkimuksen ekspertti Sheehan sanoo, että vaikka Venäjä on alkanut modernisoida armeijaansa, ei se ole nousemassa kovinkaan nopeasti maailmanlaajuiseen tai edes eurooppalaiseen sotilaalliseen valta-asemaan.
Koska Venäjä ei nouse Sheehanin arvioissa merkittäväksi sotilaalliseksi kilpailijaksi muulle maailmalle, se pyrkii hänen mukaansa vaikuttamaan lähinnä taloudellisin keinoin.
Aiheesta enemmän tänään 30.8. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Lue irtonumero Lehtiluukussa.






