KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kopio ja inspiraatio

Tuula-Liina Varis
7.10.2013 18.01
Fediverse-instanssi:

Kristina Isola ja Maria Primatšenkon Metsänväki. Teresa Moorehouse ja brittitaiteilija Pat Hutchinsin lastenkirja. Anna-Maija Metsola ja Heljä Liukko-Sundströmin keramiikkalaatta 80-luvulta. Maija Louekari ja Markus Lepon valokuva 1960-luvulta.

Kopiointikohut syövät Marimekon mainetta. En ole kopioanalyytikko enkä tuomari, mutta tavallisen katsojan ja Marimekon ikiasiakkaan silmin nuo teokset tosiaan näyttävät olevan ihan selviä kopioita. Isola on kopioinnin itsekin myöntänyt ja saanut sen seurauksena potkut. Myös Louekarin tapaus näyttää selvältä. Suunnittelija väitti, että oli itse piirtänyt Helsingin kaupunkinäkymiä. Itse hän olikin piirtänyt, mutta ei näkymiä vaan ääriviivoja Lepon valokuvaan.

Heljä Liukko-Sundström on kertonut julkisuudessa, että Marimekko tarjosi hänelle korvauksia, jotta hän ei veisi asiaa eteenpäin. Mitä siitä voi päätellä?

Kirjallisuuden tekijänoikeuksien aktiivisena puolustajana minua kiinnostaa se, millä tavalla tekijänoikeuden käsite on hämärtynyt taiteissa.

Kaikki kysyvät, mitä Marimekolle oikein on tapahtunut. Siellä on ollut Suomen parhaat suunnittelijat, joiden itsenäiselle ideoinnille ja persoonallisille töille on annettu suuri arvo. Marimekko ei olisi noussut kansalliseen eikä kansainväliseen maineeseen ilman sellaisia loistavia suunnittelijoita kuin mm. Vuokko Nurmesniemi, Maija Isola, Annika Rimala ja Fujiwo Ishimoto.

Ostin ensimmäisen Marimekkoni 60-luvun alussa köyhänä opiskelijana, ja mekkoa varten oli säästettävä pitkään. Meillä on pinoittain Marimekon klassikkokankaita, pöytäliinoja, verhoja ja pussilakanoita. Suomalaisen tekstiiliteollisuuden maailmassa Marimekko oli suurin ja kaunein, suorastaan kansallinen ikoni – aina Armi Ratian, firman sydämen ja dynamon, kuolemaan asti. Sen jälkeen on menty vähän alamäkeä.

Ovatko Suomesta alan lahjakkuudet loppuneet? Eivät varmasti. Ovatko Suomesta loppuneet uniikkia suunnittelua arvostavat asiakkaat? Eivät takuulla ole. Onko alan koulutuksen taso laskenut? Tuskin.

Mutta onko alan toimijoiden eettinen normisto muuttunut? Sitä epäilen.

Kopiointikohujen yhteydessä on yritetty tehdä rajaa inspiroitumisen ja plagioimisen, taiteen tradition ja yksittäisen taiteilijan teoksen välillä. Kulttuuritraditio on kaiken luovuuden pohja, se on yhteinen, kaukaa tullut, monen säilyttämä ja jatkama. Ei kansanperinteen kuva-aineistolla ole yksittäistä tekijää, ei tekijänoikeutta, ei lisenssiä – paitsi, jos tietoisesti kopioidaan tietyn taitelijan töitä, kuten Maria Primatšenkon tapauksessa. On ihan eri asia inspiroitua kuin jäljentää.

Toimittajakin inspiroituu siitä, mitä lukee ja kokee, mutta tuskin kenenkään täyspäisen journalistin mieleen tulee jäljentää ihailemaansa artikkelia tai reportaasia ja myydä sitä toiselle lehdelle omanaan. Se on plagiaatti, siitä seuraa lentävä lähtö, korvaukset ja maineen menetys. Huonosti käy myös plagiointiin syyllistyneelle kirjailijalle. Miksi tekstiilitaiteilija voisi toimia toisin, ja vielä valehdella sitkeästi, kun jää kiinni? Marimekon kohuissa kiusallisinta onkin ollut seurata tuota puolustelua ja kiistämistä. Kyllä tekijä itse tietää, milloin hän valehtelee.

Kukaan ei omista luonnosta otettuja aiheita, lehtiä, ruohoja, eläimiä, yhtä vähän kuin kukaan omistaa sanoja. Sanat ovat huoranlapsia, ei niillä ole isää, kuten plagiointikohun kohteeksi pelon maantiede -termistä taannoin joutunut kirjailija Anja Snellman sanoi. Mutta jos jäljennetään kokonainen toisen luoma metsä tai kappalekaupalla toisen kirjoittamaa teosta tai muunnellaan toisen ottama valokuva kankaan kuvioksi, on kysymys tekijänoikeusrikoksesta.

Kirjallisuuden tekijänoikeuksien aktiivisena puolustajana minua kiinnostaa se, millä tavalla tekijänoikeuden käsite on hämärtynyt taiteissa. On syntynyt kokonainen piraattipuolue taistelemaan alkuperäisen tekijän oikeuksia vastaan. Kaiken, minkä taiteilija on valmiiksi tehnyt, pitää olla vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, ei vain nautittavissa, vaan kopioitavissa, muunneltavissa ja edelleen jaettavissa. Hurskastellaan kuluttajan hyödystä ja oikeuksista mutta kuka oikeasti hyötyy, kenen oikeuksista on kysymys? Ei tunne kopioinnin ja inspiroitumisen eroja se kiihkoilija, jonka mielestä kaikki taide aina syntyykin toisten tekemää hyväksi käyttämällä. Mitä uutta plagioimalla voi syntyä?

Ehkä nykyiset suunnittelijat tosiaan eivät tiedä, mitä tekevät. Ehkä he eivät ole saaneet tai hankkineet tarpeeksi tietoa plagioinnin lainvastaisuudesta, ehkä heille siksi ei ole kehittynyt tajua siitä, mitä luovan työn alueella saa tehdä ja mitä ei. Tekijyyden käsite tuntuu hämärtyneen. Taide vain putkahtaa maailmaan jotenkin alkusyntyisesti, ja kun se maailmassa on, se on sisältötuote, jota pitää saada ”kuluttamisen” lisäksi hyödyntää vapaasti kaikin muinkin tavoin.

Ihan selviä nämä asiat eivät tunnu olevan Marimekon toimitusjohtajalle Mika Ihamuotilallekaan, joka sanoi Ylen A-studiossa, että suunnittelijan olisi pitänyt kertoa yhtiölle, miltä pohjalta hänen teoksensa oli syntynyt. Yhtiö ei ole tässä asiassa hyväksyjä ja luvan antaja. Suunnittelijan olisi pitänyt kertoa siitä tekijänoikeuden omistajalle ja pyytää lupa. Se voisi irrota helpostikin, ainakin pientä korvausta vastaan. Moni kokisi kunniaksi saada tekemänsä kuvan kankaaseen. Jos suunnittelija kiinni jäätyään ensi töikseen kiistää totuuden, tulee kyllä tunne, että hän alun perin tiesi olevansa luvattomilla teillä.

Marimekon kopiointikohuista voi seurata jotain hyvääkin, esimerkiksi suunnittelijoille ymmärrys inspiroitumisen ja plagioinnin erosta. Ihamuotilan mukaan ainakin Marimekossa on otettu opiksi. Toivon sitä, sillä Marimekko on minulle edelleen rakas. Vaikka ei olekaan ihastunut sen nykyiseen riemunkirjavaan värimaailmaan, aina siellä tangolta jokin ”so out of season” -klassikko meikäläisellekin löytyy.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset