Azerbaidžanissa viikko sitten pidetyt presidentinvaalit sujuivat kuten moni osasi odottaa. Vaalien ylivoimainen voittaja oli kaksi kautta maata hallinnut presidentti Ilham Alijev, toisen polven presidentti, jonka isä Heidar Alijev toimi samassa virassa.
Lopullisen vaalituloksen mukaan Alijev keräsi äänistä 84,55 prosenttia.
Oikein tai väärin, ainakin Alijevin kansansuosio on aitoa. Hän on paitsi presidentti, myös parlamentissa enemmistöä hallitsevan Uusi Azerbaidžan -puolueen puheenjohtaja.
Bakun ilmassa leijailee öljy- ja kaasurahan tuoksu.
Erityisesti valtavien öljy- ja kaasutulojen ansiosta Azerbaidžan on onnistunut nostamaan elintasoaan nopeasti. Varsinkin pääkaupunki Bakussa ilmassa leijailee rahan tuoksu. Kehityserot köyhään maaseutuun ovat kuitenkin suuret.
Erilaisia tarkkailutuloksia
Vaaleja seuranneilla kansainvälisillä tarkkailijoilla oli kuitenkin poikkeavia käsityksiä siitä, miten tulos oli saatu aikaan.
Erityisen kriittisen raportin teki Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailuorganisaatio ODIHR.
Järjestön mukaan vaaleja varjosti se, etteivät kaikki ehdokkaat saaneet media-aikaa tasapuolisesti eivätkä voineet pitää vapaasti vaalitilaisuuksia.
Lisäksi raportti moitti Azerbaidžania epäselvyyksistä äänioikeutettujen todellisessa määrässä ja itse äänestysprosessissa. Myös ääntenlaskussa esiintyi ongelmia.
Tarkkailijat esimerkiksi Etyjin parlamentista, Euroopan neuvostosta (EN) sekä EU-parlamentista tulivat toisenlaisiin johtopäätöksiin.
Yhteisessä lausunnossaan EN ja europarlamentti toteavat, etteivät ne halua pitää Azerbaidžanille oppitunteja vaan kannustaa maata demokraattiseen muutokseen. Vaalit toteutettiin niiden mielestä pääosin hyvin. Myös oppositiolla oli mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
– Vaaliprosessi oli kaukana täydellisestä, mutta tämä on alku.
Isä pysyy maan isänä
Heidar Alijev toimi Neuvostoliitosta itsenäistyneen maan presidenttinä vuosina 1993–2003.
Kymmenen vuotta sitten kuollut Heidar Alijev johti aikoinaan jo Azerbaidžanin neuvostotasavaltaa ja toimi sitä ennen KGB:n paikallisen haarakonttorin ykkösjohtajana.
Heidar Alijevia pidetään edelleen eräänlaisena maan isänä, jonka mukaan nimettyjä julkisia rakennuksia sekä patsaita ja kuvia löytyy joka puolelta Azerbaidžania. Vaikka poika-Alijevin asema on kiistaton, hänen kuviaan kaduilla on vielä vähän.
Valtavat öljy- ja kaasuvarat Kaspianmerellä ovat mahdollistaneet Azerbaidžanille ripeän talouskasvun lyhyessä ajassa.
Vaikka palkkataso on noussut nopeasti, on azerien keskitienesti edelleen vain runsaat 400 euroa kuussa.
Erityisesti pääkaupungin ulkopuolelta iso osa nuorista miehistä on ainakin käynyt siirtotyöläisenä Venäjällä, jossa palkkataso on pääosin korkeampi.
Laajempi reportaasi aiheesta on luettavissa Kansan Uutisten Viikkolehdestä, joka ilmestyi 18.10. Osta ja lue näköislehti.
uutiskirje 
