1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nyt ollaan toistamassa samoja virheitä, sanovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja Ensi- ja turvakotien liitto yhteisessä kannanotossaan.
Ne pitävät lasten ja nuorten palvelujen leikkaamista myös julkisen talouden näkökulmasta kestämättömänä, koska leikkaukset lisäävät kuntien ja valtion tulevia kustannuksia.
Tällä hetkellä monissa kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdistetaan leikkauksia. Samanaikaisesti valtiovalta pienentää kuntien valtionosuuksia ja purkaa kuntapalvelujen järjestämistä koskevia normeja. Nämä toimet lisäävät entisestään palvelujen leikkauksia.
Peruspalvelujen leikkausten myötä huomattavasti kalliimmat erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun asiakkuudet ovat nousseet jyrkästi 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia.
Lyhytnäköistä säästämistä
Järjestöjen mielestä ehkäisevän työn voimavarat ovat jo valmiiksi alimitoitetut. Työn painopiste onkin siirtynyt korjaavaan työhön, joten peruspalvelujen leikkausten kielteinen vaikutus korostuu tässä tilanteessa.
Vuonna 2011 esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon käytettiin 66 miljoonaa euroa ja lapsiperheiden kotipalveluun 22 miljoonaa euroa. Samana vuonna lasten ja nuorten lastensuojelun laitoshuoltoon käytettiin 619 miljoonaa euroa eli yli 9-kertainen määrä kuin kouluterveydenhuoltoon ja yli 28-kertainen määrä kuin lapsiperheiden kotipalveluun.
Järjestöt perustelevat säästöjen lyhytnäköisyyttä Tarja Paakkosen väitöstutkimuksella, jossa viime vuonna todettiin lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen 1990-luvulla, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin.
Investointi erityispalveluun kannatti
Toisenlaisena esimerkkinä ne mainitsevat Imatran, missä lasten ja nuorten erityispalvelujen menot kasvoivat viime vuosikymmenen puolivälissä noin puoli miljoonaa euroa joka vuosi.
Vuonna 2009 Imatran kaupunginvaltuusto päätti investoida parisensataa tuhatta euroa perhetyöntekijöiden palkkaamiseen. Toimenpiteellä saatiin lastensuojelun tarvetta, kustannuksia ja asiakasmääriä alenemaan. Investointi on jo nyt kattanut itsensä ja tuottanut selvää rahallista säästöä. Panostus on maksanut itsensä takaisin jo viisinkertaisesti, kun lasten ja nuorten laitossijoittamiset ovat selvästi vähentyneet. Kokonaissäästöt ovat vielä tätä suuremmat.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja Ensi- ja turvakotien liitto korostavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkausten kasvattavan eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa.
Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa sekä neuvolapalveluiden, oppilashuollon, koululaisten iltapäivätoiminnan, perheyön, lastensuojelun, päihdeongelmista kärsivien vauvaperheiden kuntoutuspalvelujen tai turvakotipalvelujen leikkaaminen vaikuttaa eniten heikossa asemassa lasten ja nuorten tilanteeseen, ne toteavat.
uutiskirje 
