Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Suositusta ei koettu riittäväksi ja uusi vanhuspalvelulaki astui voimaan viime heinäkuussa.
Pitkällisen väännön jälkeen lakiin ei lopulta sisällytetty henkilöstömitoitusta. Siis määräystä siitä, kuinka monta hoitajaa vanhusta kohden on hoitolaitoksissa minimimäärä. Myös vanhoista henkilöstömääräsuosituksista (0,5 hoitajaa per vanhus) luovuttiin.
Kotihoidossa suosituksia ei koskaan ole ollutkaan.
Julkisessa keskustelussa vain laitoshoitoa koskevat hoitajamitoitukset saivat kohtuuttoman huomion, sillä valtaosa yli 75-vuotiaista (89,5 % vuonna 2011) asuu kodeissaan tai palveluasunnoissa.
Kotona asuvista puolestaan vain pieni osa on kotihoidon piirissä. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 11,9 prosenttia oli marraskuun 2012 lopussa säännöllisen kotihoidon asiakkaina.
Kotihoidolle kuuluvat vanhusten, yli 18-vuotiaiden vammaisten, toipilaiden ja pitkäaikaissairaiden hoito ja palvelut. Vanhukset työllistävät kotihoitoa eniten.
Hoitajamitoitus alle rajan
THL ja Valvira selvittivät suunniteltuja ja toteutuneita hoitajamääriä ennen vanhuspalvelulain voimaan astumista.
Hoitajamitoitus on ollut alle suositellun rajan noin joka viidennessä vanhusten asumisyksikössä. Tilanne on sama sekä julkisissa että yksityisissä ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä.
Vanhusten kotihoitoa koskevan kyselyn tulokset julkaistaan helmikuussa 2014.
Juuri valmistunut selvitys kertoo, että hoiva-avustajiksi työvoimakoulutuksessa valmistuneista vain noin puolet on saanut töitä sosiaali- ja terveysalalta. Suurin osa heistä työskentelee vanhusten laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa.
Selvityksen mukaan työnjakoa hoiva-avustajien ja hoitajien välillä on vielä kehitettävä.
Ikääntyminen on tosiasia
Väestön ikääntyminen on tosiasia. Tämän faktan äärellä ei silti tarvitse kauhistua eikä lamaantua. Ei Suomi vanhusten vuoksi syöksy ojaan eikä allikkoon.
Ikääntyvät ja eläköityvät suomalaiset ovat aiempia ikäluokkia terveempiä ja aktiivisempia. Jokainen ikääntyvä on yksilö, ei vain hoivaa tarvitseva menoerä.
Ikääntyvät myös tuottavat: hoitavat lapsenlapsiaan, puolisojaan, vanhempiaan ja kuluttavat rahaa palveluihin, kulttuuriin, matkailuun ja tavaroihin. Heillä on pääomaa: tietoa ja taitoa.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on ollut varmistaa, että kunnat valmistautuvat ikärakenteen muutokseen. Suunnittelun tasolla näin osin jo onkin, mutta käytännöt ja resurssit puuttuvat.
Laitospaikkojen vähentäminen on hyvä tavoite, mutta ilman kotihoitoon, palveluasumiseen ja uudenlaisiin asumisratkaisuihin satsaamista se ei onnistu. Parhaimmillaan laitoshoidon vähentäminen parantaa vanhusten elämänlaatua.
Kaikki aktiivisuutta ja toimintakykyä ylläpitävät asiat kivoista naapureista kerhoihin, liikuntaan tai vaikka järjestötoimintaan, paitsi lisäävät onnellisuutta, myös säästävät rahaa.
Makuuttaminen ei kannata, ei millään mittarilla.
uutiskirje 
