KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Helsingin pommituksista 70 vuotta

Helsingin yliopisto vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa.

Helsingin yliopisto vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa. Kuva: KU:n arkisto

Talvella 1944 Neuvostoliitto halusi irrottaa Suomen sodasta, jotta voisi vapauttaa kymmeniä divisioonia Saksan vastaiselle rintamalleen. Moskova halusi ehtiä Berliiniin ennen läntisiä liittolaisiaan.

Jukka Parkkari
7.2.2014 11.25

Vaikka rauhantunnustelut Suomen ja Neuvostoliiton välillä olivat jo käynnissä, niin diktaattori Josif Stalin katsoi varmuuden vuoksi aiheelliseksi vauhdittaa Suomen rauhanhaluja pommittamalla Helsinki maan tasalle. Moskovassahan ajateltiin, että suomalaiset ovat niin tyhmää kansaa, että järkeä oli heidän päihinsä taottava moukarilla.

Tämä moukari oli Neuvostoliiton ADD eli kaukotoimintailmavoimat, joihin kuului kaikkiaan toista tuhatta pommikonetta. Huonon sään vuoksi lähinnä Leningradin ympäristön kentille keskitetyt koneet joutivat odotteleman useita viikkoja ensimmäisen suurpommituksen alkamista.

Helsinkiin iskettiin helmikuussa kolmella pommituksella, jotka tapahtuivat kymmenen päivän välein. Näistä suurpommituksista on kirjoitettu paljonkin jo aikaisemmin, mutta Antero Raevuoren esitys kirjassa Hävittäkää Helsinki! (Otava) on paras tähänastisista. Siinä huomioidaan myös helsinkiläisten siviilien kokemukset ja pommikoneiden lentäjien kohtalot. Lisäksi kirjassa tarkennetaan eräitä pommituksiin liittyviä myyttejä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Helsingissä ei sotilaskohteita

Helsingissä ei ollut tärkeitä sotilaskohteita. Tämän Stalin tietysti tiesikin, sillä käskyssään kolmannesta pommituksesta hän totesi muun muassa näin:

”Sää ei saa olla hyökkäyksen esteenä. Hyökkäystä edellyttävät poikkeuksellisen tärkeät poliittiset syyt. Vaadin, että isku tehdään kaikin irrotettavissa olevin voimin ja parhaimmin ja kokeneimmin miehistöin.”

Stalinia tietysti toteltiin. Kolmanteen hyökkäykseen saatiinkin lähtemään 896 punatähtistä pommikonetta. Ensimmäisessä iskussa koneita oli ollut 728 ja toisessa 383. Ilmatorjunta pudotti 30 konetta, mutta se ei ollut Helsingin ilmapuolustuksen päätarkoitus. Ensisijaisesti pyrittiin sulkuja ampumalla estämään koneiden pääsy kaupungin ylle ja siinä onnistuttiinkin hyvin.

Kolmessa suurpommituksessa sai surmansa 150 helsinkiläistä. Määrä on todella vähäinen jos sitä vertaa tappioihin, joita länsiliittoutuneiden pommitukset tuottivat samaan aikaan saksalaisille.

Stalin ei kuitenkaan saanut tietoja pommitusten todellisista vaikutuksista, vaan uskoi sodan loppuun saakka Helsingin tulleen tuhotuksi, kuten ADD:n johto oli ilmoittanut.

Varpaat jäässä pommittamaan

Suurpommituksilla ei Suomea saatu rauhaan pakotetuksi. Tämä johtui lähinnä syystä, että Suomen käsityksen mukaan Moskova vaati tuolloin vielä ehdotonta antautumista.

Helsingin pommittaminen ei ollut venäläisille lentäjille suinkaan mitään juhlaa, sillä venäläisissä pommikoneissa ei ollut lämmityslaitteita ja pakkasta monia tunteja kestäneiden pommitusten aikana saattoi olla 40 astetta. Monilta lentäjiltä jouduttiin amputoimaan varpaita ja jalkateriä.

Onnettomuuksissa tuhoutui myös monia pommituksiin varattuja koneita. Usein on kerrottu suomalaisten pommikoneiden liittyneen palaavien venäläisten pommittajien joukkoon ja aiheuttaneen suurta tuhoa näiden kentillä. Kirjan mukaan näin tapahtui vasta Helsingin pommitusten jälkeen, jolloin ADD oli Tallinnan kimpussa.

Toinen tarina on Helsingin ”siirtäminen” Vuosaareen. Tällainen hämäys tehtiinkin – ja Uutela on yhä täynnä pommikuoppia – mutta kirjoittajan mukaan suurin osa hyökkääjistä pyrki kuitenkin oikean Helsingin kimppuun.

Suuri osa Helsinkiä pommittaneista koneista oli Yhdysvalloissa valmistettuja tai USA:n lisenssillä Neuvostoliitossa tehtyjä. ADD tankkasi koneensa sataoktaanisella amerikkalaiselle lentobensiinillä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään