Suomalaistutkijat ovat yhteistyössä Viron biopankin kanssa pystyneet tunnistamaan tavallisesta verinäytteestä kuolleisuuteen liittyviä biologisia merkkiaineita. Noin 17 000 suomalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen koehenkilön verinäytteestä määritettiin yli sadan erilaisen aineenvaihduntatuotteen määrä. Tutkijat seurasivat tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattujen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.
Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolintapausten välillä. Kuolleisuuteen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tuntemattomat sitraatti, alfa-1 hapan glykoproteiini ja VLDL-partikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita. Ratkaisevaksi osoittautuikin niiden suhteellinen määrä tai VLDL-partikkelin osalta koko.
Merkkejä elimistön yleisestä pahoinvoinnista
Näiden neljän merkkiaineen suhteellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnistamaan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana.
Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, lihavuus ja verenpaine, huomioitiin. Tunnistetut merkkiaineet ennustivat kuolleisuutta myös tarkasteltaessa pelkästään perusterveitä henkilöitä.
– Erityisen mielenkiintoisen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän-ja verisuonitauteihin. Vaikuttaisikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Pyrimme jatkotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain yhdistävää tekijää, sanoo dosentti Johannes Kettunen Helsingin yliopistosta.
Ajoissa hoitoon
– Uskomme, että tulevaisuudessa näitä tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa, ja näin ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon. Runsaasti lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, ennen kuin nämä löydökset voidaan siirtää käytännön lääkärintyöhön, Kettunen toteaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitettyä NMR-spektroskopia menetelmää, jolla voidaan tutkia suhteellisen pienillä kustannuksilla suuria näytemääriä. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Viron Biopankin kanssa.
Biomarkkerit ovat veri- tai kudosnäytteestä määritettäviä biologisia merkkiaineita. Näitä merkkiaineita löytyy yleensä jokaiselta, mutta niiden määrä elimistössä vaihtelee. Tässä tutkimuksessa osallistujien verinäytteestä määritettiin NMR-spektroskopia-menetelmällä lähes 90 rasva-arvoihin liittyvää biomarkkeria, 4 proteiinia ja 17 pienikokoista aineenvaihduntaan liittyvää biomarkkeria.
Tutkimusta tukivat Sydäntutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.
uutiskirje 
