Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 28. helmikuuta
Tilanne Ukrainassa kärjistyi nopeasti vallanvaihdon jälkeen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Hanna Smithin mielestä Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on vaarallisin sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Viikkolehti taustoittaa Ukrainan kriisiä laajasti perjantaina. Jos asiat menevät pieleen, Venäjän aseellinen interventio on täysin mahdollinen, kirjoittaa Guardianiin Columbian yliopiston vieraileva professori Misha Glenny, entinen BBC:n Keski-Euroopan kirjeenvaihtaja. Juttu suomeksi vain Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
”Jos EU haluaa välttää katastrofin Ukrainassa, sen pitää kohdella kunnioittavasti sekä protestiliikettä että Venäjää ja lisäksi puhua oligarkkien kanssa”, Glenny neuvoo.
Kerromme myös, miten kahden superoligarkin puolenvaihdolla oli ratkaiseva rooli Ukrainan käänteessä.
Kotimaansivuilla kerromme muun muassa rekkakuskien todellisuudesta. Käytännössä kukaan ei irtoperä- ja konttipuolella saa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Pk-yrityksillä ei ole sellaisiin yksinkertaisesti varaa, sanoo kolmikymppinen pirkanmaalainen ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja Jani, joka ei halua esiintyä omalla nimellään. Jos alat tällaisista huutelemaan, niin kohta on toinen tilalla, hän perustelee.
Asbestoosia käsiteltiin työhygieenikkojen kokouksessa Lontoossa jo vuonna 1906. Vuonna 1918 vakuutusyhtiöt myönsivät kaivos- ja asbestityöläisille vakuutuksia vain erikoisehdoin. Asbestin vaaroihin herättiin kuitenkin hitaasti ja esimerkiksi Turun telakalla asbestityömääräykset otettiin käyttöön vasta 1974. Moni menetti terveytensä ja henkensä, koska teollisuus onnistui pitkään pimittämään alaa koskevat tutkimustulokset. Aiheesta Viikkolehdelle kirjoittaa Turun telakan asbestitaistelua tutkinut Pentti Mäkelä.
Tapasimme myös rakentajien luottamusmiehiä. Rakennusliiton kampanjassa halutaan, että myös raskaan työn raatajat pääsevät elävänä eläkkeelle.
Niin sanotuissa uusissa ammateissa pahin vitsaus on kuormittuminen.
Tänä perjantaina alkavat lisäksi vasemmistoliiton euroehdokkaitten esittelyt. Satunnaisessa järjestyksessä etenevän sarjan aloittavat Li Andersson ja Pia Lohikoski.
Perjantai on myös Kalevalan päivä. Kalevalainen ihminen pyrki tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen, mutta ei hallitsemaan luontoa. Se poikkeaa jyrkästi kristillisestä hyvän ja pahan kahtiajaosta, sanoo filosofi Risto Maula. Maulan mukaan kalevalainen viisaus on tietotaitoa elää hyvää elämää. Viisauden henkilöitymä on Väinämöinen, mutta hän on kaukana täydellisestä sankarista.
Lisäksi Oiva Björkbacka arvioi kriittiseen sävyyn Mikko Uolan viime vuoden lopulla ilmestyneen teoksen Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953.
1866 syntynyt Matti Paasivuori oli orpo torpparin poika, joka ei käynyt päivääkään koulua. Hämmästyttävällä tavalla hänestä tuli työväenliikkeen johtomies ja yksi ensimmäisistä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajista.
Euroopan parlamentin vaalien alla on ollut tapana lausua, että nyt on sosiaalisen Euroopan vuoro. Silti tuloksena on ollut aina vain epäsosiaalisempi Eurooppa. Miksi näin on käynyt? Erkki Laukkanen pohtii viikon Horisontti-kirjoituksessa, että kysymys on sosialidemokratian kaksoisstrategiasta: puhutaan ihmisten tarpeista mutta toimitaan markkinaehtoisesti.
Eikä tässäkään vielä kaikki. Elina Vainikainen on niin varma Suomen selviämisestä jalkapallon EM-kisoihin 2016, että lupaa syödä hatullisen jotain, jos niin ei käy. Lue perjantaina, mitä.
28.2. on Työväenlehtipäivä. Kansan Uutiset on työväenlehti verkossa joka päivä ja painettuna kerran viikossa.
uutiskirje 
