KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Minne säästöt kadonneet?

Kamreerien mukaan valtion ja kuntien pitää säästää kaikessa, mutta kotitalouksien pitäisi kulutusjuhlia yli varojensa.

Kamreerien mukaan valtion ja kuntien pitää säästää kaikessa, mutta kotitalouksien pitäisi kulutusjuhlia yli varojensa. Kuva: Lehtikuva/ Milla Takala

Juha Drufva
2.4.2014 8.50

Nihilismin ABC osa 11

Tapiola-pankin pääekonomisti Jari Järvinen totesi viisi vuotta sitten TV-1:n A-plus -ohjelmassa (18.3.09), että suomalaisten pankkitileillä makasi toimettomana mätänemässä 70 miljardin euron säästöt pienellä säästökorolla.

Samaan aikaan suurten katuvarsimainosten mukaan säästäminen ruokki lamaa. Järvinen antoi ymmärtää, että jokaista suomalaista kohden keskimäärin 30 000 euron säästöjen kuluttamisella mentäisiin laman yli että heilahtaa.

J.M. Keynes huomautti aikoinaan kamreeripolitiikan kannattajille, että tilikirjassa toteutuneet säästöt ja investoinnit vastaavat aina toisiaan, mutta yksityisten ihmisten kulutus- ja investointiaikeet voivat jäädä toteutumatta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kuluttamisen sijaan kotitaloudet saattavat säästää pahan päivän varalle vaikka hallitus ja Kaupan keskusliitto toivovatkin kansalaisten käyttäytyvän juuri päinvastoin kuskaamalla kaikki rahansa kauppojen kassoihin. Tässä mielessä ekonomistien ennusteet muistuttavat mustalaiseukon korteista ennustamista tai hurmossaarnaajan puheita.

Suomalaista talouspolitiikkaa on riivannut kapea-alainen kamreeriajattelu vapunaatosta 1987 lähtien, jolloin Harri Holkerin hallitus astui virkaansa. Kamreeriajattelulla viitataan taloushallinnon virkamiesten tapaan tasapainottaa budjetti leikkaamalla menoista vaikka se lisäisi kustannuksia tulevaisuudessa ja pienentäisi tuloja. Kamreerien mukaan valtion ja kuntien pitää säästää kaikessa, mutta kotitalouksien pitäisi kulutusjuhlia yli varojensa.

Aarno Laitinen tituleerasi Iltalehdessä (12.1.13) presidentti Sauli Niinistöä kamreeriksi tämän uudenvuoden oleskeluyhteiskunta-puheen ansiosta. Kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Myöhäislatinan camerius on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi. Kamreeri on siis rahaholvin vartija sekä virastojen ja laitosten tilien valvoja.

Kamreerin ainaisena varjona kulkee saituri. Saita tarkoitti alun perin kuivattua turskaa. Pihi saituri on luonteeltaan hyvin arka ja pelkää rahojensa hupenevan nopeasti. Onko saituus parempaa ja tehokkaampaa taloudenhoitoa kuin anteliaisuus? Tästä on vedetty köyttä Suomen valtion ja kuntien taloudenhoidossa yli 25 vuotta.

Kamreeripolitiikan seurauksena kotitaloudet ovat paikanneet palkanalennuksia ja sosiaaliturvan heikkenemistä ottamalla velkaa. Valtio ja kunnat ovat paikanneet verotulojen vähentymistä ottamalla velkaa. Missä ovat siis ne paljon puhutut säästöt?

Tämän kamreerien hallitseman neljännesvuosisadan aikana meille ei ole kerrottu, minne nuo säästetyt leikkausrahat ovat menneet? Kenen taskuissa ne nyt ovat?

Pieni ajatusleikki. Kaksi vuotta sitten EU-maiden velaksi arvioitiin 2 000 miljardia euroa. Kun ajattelemme, että ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, niin EU-mailla on velkaa 20 euroa ihmisen yhtä aivohermosolua kohti. Ei ole ihme, että EU-touhu menee välillä yli ymmärryksen.

Ranskan viimeisen kuninkaan, porvarikuninkaaksi kutsutun Ludvig Filipin (1830-48) aikainen hallitus uuvutti koko Ranskan kansan pelkän aineellisen hyödyn palvelukseen, kassan ja tilikirjojen ylläpitämiseen. Porvarikuninkaan kamreerihallitus ei halunnut kuulla mistään muusta kuin taloudellisesta yhteiskunnasta, pelkistä taloudellisista toimenpiteistä.

Laissez faire antaa mennä liberalismin opin mukaisesti parasta valtion toimintaa oli tuolloin(kin) porvarien mielestä se, ettei ollut mitään valtiollista toimintaa, paitsi armeija ja poliisi turvaamassa rahamaailman edut.

Ludvig Filip onkin suomalaisten kamreerien mielikuningas. Keväällä 1795 Ludvig Filip matkusti Skandinaviassa salanimellä Müller. Palatessaan syksyllä Hammerfestista Suomen Lapin kautta Ruotsiin hän asui viikon verran Muonion pappilassa kappalainen Mathias Kolströmin vieraana.

Tuleva kuningas hurmasi kirkkoherran kauniin kälyn Beata Caisa Walbomin. Filipin lähdettyä Beata Caisa synnytti pojan, Erikin. Häntä on epäilty Ludvig Filipin aviottomaksi pojaksi. Kirkonkirjat tuhoutuivat myöhemmin tulipalossa, joten pojan tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään