Vuokra- ja pätkätöiden osuus kaikista töistä on edelleenkin kasvussa. Monet työnantajat käyttävät epäsäännöllistä työaikaa tekeviä surutta hyväkseen. Monet pätkä- ja silpputyöläisten edut ovatkin yhä kaukana vakityöläisistä.
Erityisesti vuokratyöfirmat elävät pätkätyöläisten suoranaisesta riistosta, vaikka ne noudattaisivatkin työelämän minimilakeja ja -sopimuksia. Työelämän laeissa onkin aukkoja, jotka mahdollistavat sen, että pätkätyöläisiä voidaan kohdella kaltoin. Vuokra-ja pätkätyöläisten aseman parantaminen vaatii normiston ja asenneilmastonkin uudistamista
Vaikka toisenlaistakin viestiä maailmalle laitetaan, niin eri ammattiliitoissa nämä epäkohdat ovat tiedossa. Ammattiliittoja ihan turhaan syytetään siitä, että ne olisivat jättäneet pätkätyöläiset oman onnensa nojaan ja keskittyneet vain ”hyvin toimeentulevien” perusjäsentensä etujen ajamiseen. Toimintakulttuureissa voi olla puutteita, mutta ammattiliitot pyrkivät ajamaan kaikkien järjestäytyneiden jäsentensä etuja, on heidän työpaikkansa sitten pysyvä tai tilapäinen, täyspäiväinen tai osa-aikainen.
Yhteiskunnan muutos ja työelämän murros ovat johtamassa siihen, että ammattiliitotkin joutuvat miettimään toimintatapojaan. Kaikki vanhat temput eivät enää toimi. Pätkä- ja silpputöiden lisääntyminen vaatii työehtosopimusten ohella myös lainsäädännön tarkistamista. Lakimuutokset eivät ole vain ammattiliitojen käsissä vaan talkoisiin tarvitaan myös vahvaa poliittista muutosliikettä.
Sttk-laisen toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula kiinnittää tähän huomiota liiton www-sivustolla. Hän toteaa, etteivät työelämän pelisäännöt tällä hetkellä kohtele tasavertaisesti kaikkia ryhmiä työelämässä. Huttulan mukaan eräitä työelämän keskeisiä lakeja, kuten työsopimuslakia, vuosilomalakia ja työttömyysturvalakia pitää tarkistaa.
Huttula haluaa lopettaa puheet tyypillisistä ja epätyypillisistä työsuhteista, koska epätyypillisyys on jo nyt niin tyypillistä. Tärkeässä puheenvuorossaan hän puhuu uudesta työelämästä ja sen tarpeiden huomioon ottamista. Uuteen työelämään kuuluvat niin vuokratyöläiset, pätkätyöläiset, prekariaatti, määrä- ja osa-aikaiset, työsuhteen ulkopuolella työskentelevät freelancerit, yksin yrittäjät kuin ammatinharjoittajatkin.
Tämä laaja epäyhtenäinen joukko tarvitsee edunvalvonnassaan ilman muuta yhdistynyttä voimaa.
n
Väestö lisääntyy
Suomalaiset lisääntyvät jälleen ennätystahtia. Kesäkuussa Suomessa syntyi yhden kuukauden aikana (Aamulehti 18.7.) vauvoja enemmän kuin kahteentoista vuoteen. Vauvaboomin takana on kohti lamaa syöksyvä maan talous. Myös edellinen lama teki selvän piikin syntyvyystilastoihin. Vielä ollaan kuitenkin kaukana sotien jälkeisen Suomen suurista ikäluokista.
Lapsenhankinta koetaan nyt vaihtoehdoksi esimerkiksi silloin, kun työpaikka on uhattuna tai jos vastavalmistunut ei pääsekään koulutustaan vastaan työhön. Vaikka taantuva talous lamauttaa mieliä ja keventää tilipussia, niin vauvabuumi kertoo osaltaan siitä, että Suomessa ei kuitenkaan ole menetetty tulevaisuuden uskoa. Toivottavasti päättäjätkin tajuavat sen, ja pitävät terveydenhuollon kunnossa eivätkä esimerkiksi lähde lopettamaan synnytyssairaaloita.
uutiskirje 