EU:n tietosuojalainsäädännön uudistus lisäisi kuntien vuosittaisia menoja jopa 200 miljoonaa euroa. Kuntaliiton laskelmien mukaan menot koostuvat henkilöstömenoista ja uusista tietojärjestelmäratkaisuista. Lisäksi kuntien hallinnollinen taakka lisääntyisi.
EU:ssa valmisteilla olevan tietoturva-asetuksen tarkoituksena on vastata tämän päivän digitaalisen talouden ja esimerkiksi paisuvan verkkokaupan tietoturvaongelmiin.
– Laki sisältää määräykset, miten yksittäisten ihmisten tietoja kerätään, käsitellään ja säilytetään, Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtaja Henrik Rainio sanoo.
Uudistus toisi rekisteröidylle oikeuksia, kuten nykyisen tarkastusoikeuden sijaan laajan tiedonsaantioikeuden ja oikeuden tulla pois pyyhityksi joistakin rekistereistä. Tämä ei kuitenkaan koske esimerkiksi verohallituksen tai muuta kansallisessa laissa määriteltyä rekisteriä.
Kuntaliiton mukaan uusi asetus ei kuitenkaan paranna kuntalaisen tietosuojaa. Suomen lainsäädäntö on tietosuojan osalta hyvä EU-lakiin verrattuna.
Kuntaliitto vaatii, että julkisen sektorin erityispiirteet huomioidaan paremmin jatkovalmistelussa. Lain jatkovalmistelu jää tässä kuussa valittavan europarlamentin tehtäväksi.
Kuntasektorille sorvattuja säädöksiä
Vaikka EU-lainsäädäntö ei kuntia koskekaan, ulottuvat direktiivien ohjausvaikutukset myös kuntiin.
Suomalainen kuntarakenne on samankaltainen muiden Pohjoismaiden kanssa, joten se jää selvästi vähemmistöön muiden EU-jäsenmaiden joukossa.
Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalun mukaan tulevalla parlamenttikaudella tulee selkiyttää maakohtaisten suositusten merkitystä.
– Säätely pitäisi tasapainottaa kuntatalouksien osalta, rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine ehdottaa.
Hänen mukaansa kunnat voisivat esimerkiksi hakea omalla nimellään EU-rahoitusta, mutta tällä hetkellä EU vaatii liian suuria vakuuksia Suomen kuntataloutta ajatellen.
– Aika harvoin esimerkiksi Helsingin kaupungilla on laskea 250 miljoonan velkakirjaa liikkeelle, Vaine hymähtää.
uutiskirje 
