Tapahtumien kulku
8.12.2012. Noin 200 siirtolaista valtaa tyhjän Gerhard-Hauptmann-koulun Friedrichshain-Kreuzbergissa.
8.4.2014. Lokakuussa 2012 pystytetty Oranienplatzin suuri siirtolaisleiri häädetään, mutta protestit paikalla jatkuvat läpi toukokuun.
24.6.2014. Poliisi saartaa vallatun koulun. Noin 40 siirtolaista linnoittautuu koulun katolle.
Kaupunginosaa hallitseville vihreille tapaus koitui hankalaksi.
2.7.2014. Kaupunginosahallitus suostuu siirtolaisten vaatimuksiin, ja nämä saavat jäädä kouluun.
3.7. 2014. Poliisi purkaa saarron.
5.7.2014. You can’t evict a movement -protestiin osallistuu enimmillään 5 000 mielenosoittajaa.
Sisiliaan viime viikon keskiviikkona rantautuneesta kalastajaveneestä löydettiin 45 siirtolaisen ruumiit. Samaan aikaan Berliinissä yhtä monta siirtolaista kamppaili oikeuksiensa puolesta satoja poliiseja ja paikallispoliitikkoja vastaan.
– Politiikka, joka keskittyy kamppailemaan siirtolaisuutta eikä siirtolaisuuden syitä eli köyhyyttä ja asekauppaa vastaan, ei voi onnistua, sanoo Togosta lähtöisin oleva Bruno Watara. Hän on kokenut Saksan turvapaikanhakijoiden arjen asumalla 7 vuotta vastaanottokeskuksessa eli saksalaisittain ”Lagerissa”.
Samoilla linjoilla on Etiopiasta 80-luvulla paennut Abraham, joka on yli 20 vuotta auttanut siirtolaisia näiden asioidessa saksalaisten viranomaisten kanssa.
– Siirtolaisten kohtaamat ongelmat voidaan ratkaista ja kuolemaa tuottava rajapolitiikka lopettaa vain eurooppalaisten suuremmalla solidaarisuudella, hän sanoo.
Molemmat miehet toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksien puolesta ja osallistuivat Ohlauer Straßen protestin järjestämiseen.
24.6.–3.7. kestänyt poikkeustila alkoi poliisin tyhjentäessä 250:n siirtolaisen asuttamaa vallattua koulua ”vapaaehtoisella uudelleensijoituksella”. Siihen suostuneet ovat nyt asunnottomia tai he joutuivat Berliinin ulkolaidalle vastaanottokeskukseen, josta heidän on erittäin vaikeaa poistua.
– Suosittelin itse kaikille, etteivät he lähtisi vapaaehtoisesti viranomaisten lupauksiin uskoen, Watara kertoo.
Hänen arvionsa osoittautui oikeaksi, sillä kun nelisenkymmentä koulun asukasta ei päässyt sopuun vapaaehtoisen lähdön ehdoista ja kieltäytyi poistumasta, heidät uhattiin häätää voimalla. Rynnäkön estämiseksi he siirtyivät talon katolle ja uhkasivat sytyttää itsensä tuleen tai hypätä katolta. Tämän seurauksena useat sadat mellakkapoliisit saartoivat kokonaisen korttelin Kreuzbergissa.
Saarto synnytti nopeasti yötä päivää jatkuneen häätöä vastustaneen mielenosoituksen. Poliisi löi saarron aikana mielenosoittajia pampuilla ja käytti pippurikaasua pyrkiessään tyhjentämään katuja. Osa syyllistyi myös banaaliin rasismiin heiluttelemalla afrikkalaisille turvapaikanhakijoille banaaneja.
Viranomaisten yritys tyhjentää vallattu koulu hiljaa ja nopeasti epäonnistui ja tuli kalliiksi. Pelkät henkilöstökulut Kreuzbergin kaikkien aikojen kalleimmassa poliisioperaatiossa olivat yli viisi miljoonaa euroa.
Yli viikon kestänyt saarto oli turhauttava myös alueen muille asukkaille, jotka joutuivat todistamaan henkilöllisyytensä päästäkseen koteihinsa.
– Vaikka asukkaiden ja yrittäjien omaa vapautta rajoitettiin, he olivat hyvin solidaarisia ja tukivat koulun asukkaita, Abraham kertoo.
Osa laajempaa liikettä
Gerhart-Hauptmann-kouluun jääneet siirtolaiset ovat osa laajempaa liikettä. He ajavat oman turvapaikkansa lisäksi inhimillisiä, vapaammin valittavia asumisolosuhteita, mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun sekä käännytysten lopettamista.
Koulun valtaaminen puolitoista vuotta sitten oli jatkoa lokakuussa 2012 alkaneelle Oranienplatzin protestileirille. Kummankin tarkoitus on ollut saada pakolaisten vaatimukset humaanista kohtelusta viranomaiskoneiston kuuluviin.
Syyt katolle linnoittautumiselle löytyvät läheltä. Berliinin senaatti on rikkonut lupaukset, jotka se antoi huhtikuussa, kun Oranienplatzin protestileiri häädettiin.
Turvapaikkaa hakeville luvattiin, että heidän tapauksensa käsiteltäisiin perusteellisesti. Lisäksi heille luvattiin, että odotusajaksi myönnettäisiin oleskelulupa kuudeksi kuukaudeksi. Myös pääsy työmarkkinoille ja koulutukseen luvattiin.
Lupauksia ei ole pidetty, ja kymmenkunta protestiin osallistunutta turvapaikanhakijaa on saanut ilmoituksen käännytyksestä. Ohlauer Straßen ”vapaaehtoista häätöä” vastustaneet pelkäsivät samaa kohtaloa.
Lopulta saarto päättyi siirtolaisten osavoittoon, kun he pääsivät sopuun Friedrichshain-Kreuzbergin kaupunginosan johdossa olevien vihreiden kanssa ja häätö estettiin. Sopimuksen mukaan kouluun, jota kaavaillaan uudeksi asumisyksiköksi turvapaikanhakijoille, ei toistaiseksi pääse uusia asukkaita.
Koko tapahtumasarja on nolo paikallispoliitikoille, jotka alun perin tekivät virka-apupyynnön poliisille. Vihreillä on kaupunginosassa 35,5 prosentin kannatus ja kaupunginosapormestarin paikka.
Siirtolaisliikkeet ja vasemmistopuolue Die Linke ovat arvostelleet vihreitä rajusti ja myös vihreiden sisällä on kuohunut. Toisaalta vihreät lopulta ratkaisivat konfliktin liikkeiden hyväksymällä tavalla. Prosessi vei aikaa, koska vaatimuksena olevat oleskeluluvat ylittävät kaupunginosapormestarin valtuudet. Niitä ei sovussakaan pystytty takaamaan.
Siirtolaisaktivistien mielenosoitus jatkuu edelleen Oranienplatzilla ja viime lauantaina noin 5 000 ihmistä osoitti mieltään Kreuzbergissa vaatien Berliinin osavaltiota myöntämään oleskeluluvat humanitaarisin perustein kaikille Ohlauer Straßen ja Oranienplatzin protesteihin osallistuneille siirtolaisille.
Abraham muistuttaa kuitenkin katsomaan asiaa laajemmin.
– Kyseessä on eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka on voimassa myös Suomessa. Vain asettamalla itsenne epävarmaan asemaan voitte osoittaa todellista solidaarisuutta.
Hän kehottaakin tottelemattomuuteen lakien suhteen ja ottamaan riskejä siirtolaisia tuettaessa.
– Jos ei ole valmis luopumaan omista etuoikeuksistaan, toimii vain yhteiskunnallisia muutoksia vastaan, hän toteaa.
Tapahtumien kulku
8.12.2012. Noin 200 siirtolaista valtaa tyhjän Gerhard-Hauptmann-koulun Friedrichshain-Kreuzbergissa.
8.4.2014. Lokakuussa 2012 pystytetty Oranienplatzin suuri siirtolaisleiri häädetään, mutta protestit paikalla jatkuvat läpi toukokuun.
24.6.2014. Poliisi saartaa vallatun koulun. Noin 40 siirtolaista linnoittautuu koulun katolle.
Kaupunginosaa hallitseville vihreille tapaus koitui hankalaksi.
2.7.2014. Kaupunginosahallitus suostuu siirtolaisten vaatimuksiin, ja nämä saavat jäädä kouluun.
3.7. 2014. Poliisi purkaa saarron.
5.7.2014. You can’t evict a movement -protestiin osallistuu enimmillään 5 000 mielenosoittajaa.