Pääministeri Alexander Stubbin johtama uusi hallitus valmistelee budjettiesitystä ensi vuodelle hankalassa taloustilanteessa. Ilman Venäjänkin vaikutusta lähitulevaisuuden näkymät olisivat olleet joistakin myönteisistä merkeistä huolimatta vaisut.
Työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut, eikä käännettä parempaan ole lähitulevaisuudessa odotettavissa. Päinvastoin: työttömyysongelma on pahenemassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden lukujen perusteella Suomessa oli kesäkuussa lähes 340 000 työtöntä eli noin 35 000 enemmän kuin vuosi sitten. Erityisen huolestuttavaa on se, että heistä 90 000 oli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä.
Pitkäaikaistyöt- tömyys on noussut vuoden aikana selvästi
Pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden aikana selvästi. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousemassa kohti 30 prosenttia. Edellisen kerran tämä raja ylittyi 1990-luvun alun laman seurauksena.
Vaikka lama-aikana työttömien määrä oli suurimmillaan selvästi nykyistä suurempi, noin 500 000, päätöksentekijöiden tulisi suhtautua vakavasti erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nopeaan kasvuun. Suomen talouspolitiikan historian yksi pahimmista virheistä tehtiin, kun lamavuosina työttömyys päästettiin kehittymään pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemaksi sitkeäksi joukkotyöttömyydeksi.
Sen tähden uuden hallituksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla työttömyyden kasvun hillintä. Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite etsiä keinoja edistää työllisyyttä, asetelmat ovat pahaenteiset.
”Ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti puolitoista promillea suhteessa Suomen kokonaistuotantoon. Kyse on merkittävästä positiivisesta signaalista, mutta se ei siis yksin olennaisesti muuta Suomen talouskehityksen suurta kuvaa.” Näin tiivisti pääministeri Stubb uuden hallitusohjelman talouspoliittisen sisällön esitellessään sitä kesäkuussa eduskunnalle.
Promilletason satsauksilla ei pysäytetä työttömyyden kasvua. Ne pikemminkin varmistavat pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkumisen. Jos uuden hallituksen valmistelema budjettiesitys ei sisällä parannuksia kesäkuussa hyväksyttyyn kasvupakettiin, pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa uudestaan paha ongelma.
Vaikka 1990-luvun lama-aikaan ja sen seurauksiin on matkaa, tuoreet työllisyysluvut antavat päätöksentekijöille erittäin hyvän syyn olla huolissaan – ainakin, jos täystyöllisyys olisi heille keskeinen talouspoliittinen tavoite.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 
