Euroopan avaruusjärjestön ESAn komeettaluotain Rosetta asettuu kohteenaan olevan komeetan seuralaiseksi keskiviikkona 6. elokuuta. Ilmatieteen laitoksessa tätä hetkeä on odotettu luotaimen koko yli kymmenvuotisen avaruusmatkan ajan.
Rosetta-luotain asettuu komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon kiertolaiseksi. Luotain on tuolloin noin 100 kilometrin etäisyydellä pyrstötähden ytimestä, joka luotaimen jo ottamissa kuvissa näyttää yllättäen kaksiosaiselta ja muistuttaa tietystä kulmasta muodoltaan kumiankkaa.
Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosettan ja marraskuussa komeetan pinnalle laskeutuvan Philae-laskeutujan laitteistojen suunnitteluun ja valmistamiseen. Rosetta laukaistiin matkaan maaliskuussa 2004, ja nyt vihdoin yli 10 vuoden lennon jälkeen se saavuttaa kohteensa. Laitteistojen ja koko Rosetta-ohjelman parissa on työskennelty jo yli 20 vuotta.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen toteaa laitoksen tiedotteessa, että kiertoradalle pääseminen on pitkän työn tulos.
– Tämän etapin myötä Rosettan monipuolinen havaintolaitteisto alkaa tuottaa ainutkertaista aineistoa tutkijoiden analysoitavaksi. Samalla käynnistyy komeetan kartoitus, jonka perusteella valitaan alue, jonne laskeutuja-alus Philae laskeutuu marraskuussa 2014.
Uutta tietoa aurinkokunnan alkuvaiheista
Komeetat ovat muodostuneet aurinkokunnan syntyvaiheessa noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Osa niistä törmäsi jo varhain nuoriin planeettoihin ja esimerkiksi huomattavan osan Maan vedestä arvioidaan olevan peräisin komeetoista.
Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan mielenkiintoinen kysymys on myös, missä määrin komeetoilla on orgaanisia yhdisteitä, joiden perustalle elämä aikanaan syntyi.
Aurinkokunnan ulompiin osiin muodostuneet komeetat ovat joutuneet Auringon lähistölle vasta myöhemmin. Tämän vuoksi niiden rakenteen ja alkuainekoostumuksen oletetaan kertovan aurinkokunnan alkuvaiheista.
Tämä selittää myös luotaimen nimen. Rosettan kivi auttoi aikoinaan ymmärtämään muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä. Philaessa sijaitsi puolestaan obeliski, jolla oli myös ratkaiseva osa kirjoitusjärjestelmän tulkinnassa.