Eläkeikäautomaatti edelleen kantona kaskessa
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt jatkoivat työura- ja eläkeneuvotteluja maanantaina iltapäivällä. Neuvottelijat ottivat viime torstaina tuumaustauon viikonlopun yli, kun neuvottelut jumittuivat hallituksen kestävyysvajeeseen liittyviin vaatimuksiin.
Neuvottelupöytään odotetaan tuumaustauon jälkeen uusia avauksia kipukohtien ratkaisemiseksi.
– Mahdotonta arvioida, miten tämä tästä etenee. Toivomme mahdollisimman pikaista ratkaisua, sanoi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle neuvottelurupeaman alla.
Teknisesti ratkaisu on Helteen mukaan vietävissä maaliin muutamassa päivässä.
– Kaikki riippuu sitä, miten solmut lähtevät aukeamaan ja sitä ei pysty vielä ennakoimaan.
Päätösperäinen vai automaatti
Neuvottelut takkuilivat viime viikolla hallituksen vaatimukseen, jonka mukaan vuoden 2025 jälkeen eläkeikä tulee sitoa mekaanisesti elinajan odotteeseen. Odotetun eliniän noustessa eläkeikä nousisi automaattisesti ilman uusia päätöksiä. Myös työnantajat ovat eläkeikäautomaatin kannalla.
Palkansaajajärjestöille tämä ei käy. Niiden mukaan eläkeikään vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkkä elinajan odote, kuten työurien piteneminen, työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitys ja työllisyys.
Lisäksi palkansaajajärjestöt karsastavat esitettyä eläkeikäautomaattia. Niiden mielestä eläkeiän muutosten tulee perustua harkintaan ja niiden pohjalta tehtäviin päätöksiin.
Kestävyysvaje ja eläkkeet
Eläkeneuvottelujen tavoitteeksi on hallituksen ja järjestöjen kesken sovittu eläkkeelle siirtymisiän nostaminen 62,4 vuoteen vuonna 2025. Valtiovarainministeriön alkuperäisissä laskelmissa se toisi runsaan prosenttiyksikön helpotuksen ns. kestävyysvajeeseen.
Sittemmin on havaittu, ettei eläköitymisiän tavoitteen mukaisen nousu johdakaan automaattisesti kestävyysvajeen supistumiseen prosenttiyksiköllä. Hallitus on kuitenkin pysynyt kestävyysvajetta koskevassa tavoitteessaan, mikä on johtanut huomion kiinnittymiseen vuoden 2025 jälkeiseen aikaan.
Eläkeikä edelleen ratkaisematta
Neuvotteluja käydään neuvotteluryhmässä, jonka lisäksi puheenjohtaja- ja toimitusjohtajataso on mukana neuvottelujen kulussa. Heidän roolinsa kasvaa, neuvottelujen edetessä.
Neuvottelevien järjestöjen hallintoja ei ole toistaiseksi kutsuttu koolle hyväksymään taio hylkäämään neuvottelutuloksen, jos sellainen saadaan.
Kestävyysvajeongelman lisäksi neuvottelijoiden ratkaistavana ovat mm. eläkeikä, eläkkeiden rahoitus ja eläkkeiden karttuminen.