KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kiroilun voima

Kyllä näiden peltilehmien aiheuttama maisemointi on yhtä perkelettä.

Kyllä näiden peltilehmien aiheuttama maisemointi on yhtä perkelettä. Kuva: Juha Drufva

Juha Drufva
10.12.2014 8.45
Fediverse-instanssi:

Keinutuolifilosofiaa osa 24

Kuihtuisiko kuuluisa suomalainen sisu, jos joutuisimme elämään oikeasti vaikkapa viikon naistenlehtien antamien myönteisten vinkkien mukaisesti? Olisiko se ihmisen mittaista elämistä ja olemista vai puuttuisiko siitä kenties jotain oleellista, esimerkiksi kiroilemisen ja sättimisen tuoma helpotus.

Filosofi E.M. Cioran varoittaa, että mikäli yhteiskunnassa halutaan lisätä tasapainottomuutta, vaikeuttaa mielen häiriöitä ja rakentaa lisää mielisairaaloita, niin silloin on kiellettävä kiroilu.

Silloin kenties ymmärtäisimme kiroilun vapauttavat hyveet, sen terapeuttisen vaikutuksen verrattuna psykoanalyysiin, itämaisiin liikuntalajeihin, sen ihmeellisen, jokahetkisen avun, jonka ansiosta useimmat meistä eivät ole rikollisia eivätkä hulluja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kiroaminen tarkoittaa haukkumista, moittimista, sättimistä, noitumista tai solvaamista. Vanhan korvaan kuulostaa, että nuorison käyttämien voimasanojen kirjo on käynyt yhä yksipuolisemmaksi. Kirosanan holtiton sijoittaminen jokaisen lauseen pilkun paikalle uhkaa viedä siltä tehon.

Kiroilemisella pitää olla kohde, kuten Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisella, joka suuntaa kirosanansa sodankäynnin mielettömyyteen. Nykytermein ilmaistuna Lahtinen demonstroi, eli havainnollistaa meneillään olevan tilanteen voimasanoilla höystettynä:

”On, on perkelettä. Tulis kuula ja tappas. Kyllä sitten pitää olla hommaa. Ja kunnanpösö istuu keinutuolissansa ja laskee viljantrokausrahoja. Minä sanon, että jos jostakin tulis vielä semmonen ihminen, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä koohotuksella sekotettu. Meinaan ettei se ymmärtäs mailman menosta muuta kun sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä että se ihmettelis. Kun isot miehet vetelee tämmöstä perkeleen kelkkaa pitkin mettiä edestakaisin…”

Theodor Adorno korostaa teoksessaan Esteettinen teoria (Vastapaino), että käsitys taiteilijasta jonkinlaisena työnjakoon perustuvaan yhteiskuntaan sijoitettuna, vaivoin siedettynä neurootikkona on kieroutunut.

Taiteilijan toive paremman maailman rakentamisen mahdollisuudesta synkkyyden ja epätoivon keskellä saattaa tuntua omien aikalaisten silmissä ja korvissa hullun puheelta tai sekopäiseltä unelmoinnilta ja haaveilulta. Elämän kulun pitemmässä juoksussa noilla paremman elämän aavisteluilla saattaa olla kovastikin kysyntää.

Kielteisyyden muuttaminen myönteisyydeksi saattaa muistuttaa myönteisyyden tarkastelua kielteisesti jossain toisessa tilanteessa. Onko tässä mitään järkeä? Vai rakentuuko elämä sittenkin näiden kahden tosiasian välisessä mittelössä? Yö-päivä. Kylmä-lämmin. Jin ja jang. Hyvä-paha. Mies-nainen. Nämä dualistiset vastakohtaisuudet kilpailevat keskenään ja täydentävät samaan aikaan toisiaan. Ilman toista ei ole toistakaan.

Nuoruuden myönteisyyttä ihannoiva kulttuuri saattaa kierrättää henkensä pitimiksi pelkkiä vanhoja ideoita. Parhaat keksinnöt tehdään yleensä vasta keski-iässä. Pelkkä iloisten uutuuksien keskellä eläminen saattaa muuttua pitkäveteiseksi tyhjänpäiväisyydeksi, ajantäytteeksi, jota ympäröi vanhat laulut uusina sovituksina. Jos tosiasioista puhumisen aiheet loppuvat elämänkokemusten niukkuuden vuoksi, alkaa pelkkä suunpieksäntä.

Jos nautinnon määrä voidaan mitata suhteessa kivun suuruuteen, onko kärsimys lopulta ainoa todellinen nautinnon lähde? Filosofi Baruch Spinoza päätteli, että mielihyvän synnyttämä halu täysin samanlaisissa oloissa on voimakkaampi kuin epämiellyttävän synnyttämä halu.

Nälkä (kielteisyys) ja rakkaus (myönteisyys) kulkevat harvoin käsi kädessä. Nälällä ja rakkaudella on oma taivaansa ja helvettinsä. Kun meiltä otetaan pois se, johon olemme jo ehtineet liittää paratiisimme, elämän myönteisyyden, putoamme heti helvettiin, kielteisyyteen. Jos taivas kuvattaisiin alhaalla olevaksi paikaksi, olisiko tilanne päinvastainen?

Emotionaalista ylimäärää tarvitaan, ettei päädytä riitaan, kun asiasta voi sopia pelkästään puhumalla, eikä päädytä epätoivoon, jos pelkkä järkevä harkinta riittää. Kiroilu voi toimia tämän dualismin sanansaattajana.

Tässä 25-osaisessa juttusarjassa tarkastellaan maailman menoa keinutuolifilosofian perspektiivistä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset