Sotkamon Talvivaaraan sataa lunta päivästä toiseen.
Hyvässä muistissa on toissa talven ympäristökatastrofi. Tuolloin Talvivaaran kaivosalueen altaat pettivät suuria määriä puhdistamatonta vettä valui pitkälle ympäristöön .
– Vesitase ei ole hallinnassa, sanoo eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) tämänhetkisestä tilanteesta.
– Jos lumet sulavat nopeasti ja hulvahtavat luontoon, riskit ovat valtavat.
Ympäristövaliokunta kuuli asiantuntijoita konkurssiin menneen Talvivaaran kaivoksen tilanteesta torstaina. Valiokunta lähetti asiasta tiedotteen, jossa se vaatii hallitukselta ripeitä toimia, jotta vedenpuhdistus Talvivaarassa saataisiin kuntoon.
Valumaputki tulee myöhässä
Korhonen pitää jäteveden varastointitiloja kaivosalueella riittämättöminä, mutta toteaa, että suunnitelma rakentaa valumaputki, jolla jätevesiä ohjattaisiin 20 kilometrin päähän Nuasjärveen, on tuhoon tuomittu.
– Se ei missään nimessä ehdi ratkaisemaan tänä keväänä sulavista vesistä aiheutuvaa ongelmaa, Korhonen sanoo.
– Lisäksi valumaputki aiheuttaisi valtavia ympäristöriskejä. Se, että jätevettä valuisi vuositasolla 7,5 miljoonaa kuutiota Nuasjärveen, ei voi olla ratkaisu. Prosessi pitää saada hallintaan niin, että luonto kestää sinne lasketun veden aiheuttaman rasituksen.
Häntä huolettavat veden mukana kaivoksesta luontoon kulkevat aineet.
– Jätevesi sisältää 30 000 tonnia natriumsulfaattia elikkä suolaa. Joka vuosi 500 täysimittaista kasettirekallista suolaa menisi Nuasjärveen muiden aineiden lisäksi, Korhonen laskee.
– Emme voi lähteä siitä, että muutamme järven mereksi.
Voitaisiin puhdistaa
Asiantuntija-arvioiden mukaan pahimmillaan sulfaatti aiheuttaa järveen hapettomia alueita, järven rakenne ja elimistö muuttuvat.
– Meidän pitäisi olla high teciä ja erityisesti vesiosaamista maailmalle vievä maamaa ja itsekö tuhoamme järvemme? Korhonen kysyy.
Hänen käsityksensä mukaan olemassa on tekniikka, jolla Talvivaaran jätevedet pystyttäisiin puhdistamaa kotimaisin voimin. Se on kuitenkin kallista.
– Saamani selvityksen mukaan tekniikka on olemassa, Korhonen sanoo.
– Ne, jotka ovat tehneet päätöksiä puhdistusjärjestelmistä, eivät ole halunneet panostaa rahaa puhdistukseen. On säästetty väärästä paikasta.
Päätöksentekijöillä hän tarkoittaa kaivostoimintaa harjoittanutta yritystä Talvivaara Sotkamoa. Nyt päätösvalta on konkurssipesän hallintoa hoitavalla julkisselvittäjällä. Rahaa yrityksen pyörittämiseen tulee kuitenkin yhteiskunnalta. Eduskunta päätti syksyllä varata Talvivaaran sotkun selvittämiseen 50 miljoonaa euroa, jotta ympäristövahingoilta säästyttäisiin.
– Kun sinne pannaan yhteiskunnan rahaa, ehtona pitää olla, että jätevesiongelma hoidetaan
uutiskirje 