KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

”Tukholman lähiöt ovat poliittisesti räjähdysalttiita”

Ruotsalainen yhteiskuntakriitikko, kirjailija Jan Myrdal, 72 on iän myötä vain terottanut sanallista peistään. Hän vieraili Tampereella luennoimassa August Strindbergistä. Aiheinaan Strindberg ja ruotsalaisuus sekä Strindberg ja naiset.

SISKOTUULIKKI TOIJONEN
27.8.2009 12.04
Fediverse-instanssi:

Kirjailija Jan Myrdal kaataa kansankodin kulisseja

Tuliaisinaan hänen uusin Strindberg-tutkielmansa Johan August Strindberg -kirja. Myrdalille tuo naistenvihaaja-älykkö on ehtymätön kiinnostuksen kohde.

 –  No mutta hyvänen aika! Hänen ruotsinkielensähän jo on niin uskomattoman kaunista, elävää ja moniulotteista! Tutustuin Strindbergin teksteihin jo pikkupoikana. Murrosikäisenä samaistuin hänen kapinallisuuteensa; koulunkäynti jäi, ja lähdin työhön, harjoittelijaksi Värmlands Folkbladiin.

  Myrdal korostaa, että tuo palkkapiian poika ei ollut oikein hovikelpoinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

 – Hän ei suostunut yläluokan maskotiksi, vaan eli elämänsä vastarannankiiskenä, piikkkinä porvariston lihassa.

Kuten Myrdal itsekin.

 – Minua askarruttaa muun muassa, miksi Strindberg ei ole saavuttanut laajempaa kansainvälistä suosiota, vaan jäänyt ruotsalaisuuden ikoniksi.

 – Tosin hänen kielensä on vaikeasti käännettävää, eikä asetu mihinkään akateemiseen muottiin. Aavesonaatti ja Neiti Julie näytelmät toki tunnetaan, mutta hänen romaaninsa eivät ole saavuttaneet suurempaa kansainvälistä mainetta.

Nobelistien varjosta

omille poluille

 Myrdal on paljasjalkainen tukholmalainen, mutta ei oikein enää tunnista entistä kotikaupunkiaan muutoksineen.

 –  Olen muuttanut maalle, lähelle Fagerstaa. En ole monimiljonääri, joten minulla ei ole varaa asua viiden kissamme, vaimon ja 20 000 kirjan ympäröimänä Tukholmassa, niiin että kissat voisivat rauhassa juoksennella pihamaalla. Golfkentän rakentaminen entisen kodin tuntumaan toimi lopullisena lähtölaukauksena.

 –  Marxin tavoin en voi luopua kirjoistani, koska kirjastojen kokoelmat erikoisaloiltani ovat niin surkeat.

 Kirjassaan Lapsuus, Myrdal kuvaa elämää pienen pojan näkökulmasta. Hänen lapsuutensa kuuluisien tiedemiesvanhempien vesana ei ollut niin säälittävä, kun kirjan tekstistä voi tulkita. Sen sijaan murrosiässä ja myöhemminkin sukset vanhempien kanssa menivät pahastikin ristiin.

 – Vietin aikaani hyvin paljon isovanhempieni luona. Isäni vanhemmat olivat erittäin konservatiivisia ja kansallismielisiä. Äitini isä oli jämerä sosiaalidemokraatti, joka mm. tuki taloudellisesti Espanjan sisällisotaa. Vanhempieni kanssa otimme tiukastikin yhteen poliittisesti. Äitini Alva Myrdal oli aktiivi sosiaalidemokraatti, isä Gunnar Myrdal oikeistolainen, tosin ei mikään fasisti. Arvostan toki häntä tiedemiehenä, vaikka katkaisinkin aikanaaan totaalisesti siteet vanhempiini. Tein omat valintani.

 – Toki sain kotoani vahvat sivistykselliset eväät elämän varrelle.

 Jan Myrdalin poika on maatalousmetsätieteiden professori ja tytär arkeologi, molemmat kansainvälisissä arvostetuissa viroissa.

 – He ovat poliittisesti radikaaleja, ”punaisia” ja erittäin sivistyneitä, ja lasten lapseni, he vasta punaisia, järeitä kommunisteja, hekin toimivat kiinnostavissa kansainvälisissä tehtävissä.

 –  Kai me jotenkin olemme vaikuttaneet heidän valintoihinsa. Ei vaimonikaan suostu menemään sänkyyn oikeistolaisen miehen kanssa, siihen kelpaa vain vasemmistoälykkö, heittelee Myrdal, armoton huuliveikko.

Jotain mätää

kansankodissa

 Myrdal läksyttää ruotsalaista yhteiskuntaa oikein olan takaa.

 – Sosiaaliset ongelmat kasvavat räjähdysmäisesti. Ruotsi suhtautuu hämmästyttävän välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin ongelmiinsa. Kansa rakastaa sosiaaalidemokratiaa, joka selkeästi on ajamassa alas hyvinvointivaltiota! On valittu yksityistäminen ja markkinavoimat, vähäosaisten jäädessä auttamattomasti paitsioon.

 – Meillä ei ole tehokasta poliittista oppositiota, joka pystyisi vaikuttamaan tähän alasajoon.Tilanne on latentti, täkäläisen Heiderin astua esiin. Uusnatsimmehan ovat jo vihjailleet piilevästä fasismista.Tämä ei ole vain seremoniaalista, vaan taustalla on selkeä tarkoitus työväenluokan ja intellektuellismin alasajoon, Myrdal jylisee.

 – Slummiutuneet maahanmuuttajien asuttamat Tukholman lähiöt ovat räjähdysalttiita ruutitynnyreitä, ulkomaalaisvihan maalitauluja.

 –  Niissä asuu työttömiä, kielitaidottomia, moniongelmaisia maahanmuuttajia, he ovat hyvinvointivaltion todellista syrjäytynyttä luokkaa. Lapset käyvät ruotsinkielisiä kouluja osaamatta sanaakaan ruotsia. Mutta poliitikot kääntävät markkinahuumassaan tälle kaikelle selkänsä.

 –  Mihin humanismi on kadonnut? Herranjumala – kuinka neliskanttista kaikki onkaan – eihän ajattelun pitäisi olla kiellettyä! Älymystömmekin ajattelee vain ryhmänä!

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Tuomas Lius iskee tuutin täydeltä jännitystä, seikkailua ja huumoria, mutta Routaan kaadetuissa on myös vakava huoli kännyköihinsä katoavista nuorista

Lehtikioski Limassa, Perussa. Latinalaisessa Amerikassa suurin muutos näkyy painetussa lehdistössä. Radio ja televisio tavoittavat edelleen laajan yleisön, vaikka niiden merkitys uutislähteinä vähenee.

Printti vaihtui someen Latinalaisessa Amerikassa

Ferdinand Wafula (vasemmalla) kertoo viljelijöille koetuloksista opintovierailulla Makuenissa Keniassa.

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

Irene Barrera kotinsa ulkopuolella. Osuuskuntamalli tarjoaa pienituloisille perheille mahdollisuuden omaan kotiin. El Salvadorissa rakennetaan uusia asuntoja, mutta suuri osa niistä on liian kalliita niille, jotka asuntoa eniten tarvitsisivat.

Asuntojen hinnat ovat karanneet paikallisten ulottumattomiin El Salvadorissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

 
04

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

 
05

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Juonen juhlaa Talven sotureilla säväyttäneen Olivier Norekin ensimmäisessä suomennetussa rikosromaanissa Syvyyden vartijat

19.09.2026

Himalajan jäätiköt muuttuvat epävakaiksi – Nepalin tuhotulva paljasti varoitusjärjestelmän aukot

19.09.2026

Saksassa luvassa seuraavat järistysvaalit – Berliinissä vasemmisto kiinni suurimman puolueen paikassa

18.09.2026

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa, mutta harvalla on varaa terveelliseen ruokaan

18.09.2026

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

18.09.2026

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

18.09.2026

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

17.09.2026

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

16.09.2026

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

16.09.2026

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

16.09.2026

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

16.09.2026

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset