KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

”Tukholman lähiöt ovat poliittisesti räjähdysalttiita”

Ruotsalainen yhteiskuntakriitikko, kirjailija Jan Myrdal, 72 on iän myötä vain terottanut sanallista peistään. Hän vieraili Tampereella luennoimassa August Strindbergistä. Aiheinaan Strindberg ja ruotsalaisuus sekä Strindberg ja naiset.

SISKOTUULIKKI TOIJONEN
27.8.2009 12.04

Kirjailija Jan Myrdal kaataa kansankodin kulisseja

Tuliaisinaan hänen uusin Strindberg-tutkielmansa Johan August Strindberg -kirja. Myrdalille tuo naistenvihaaja-älykkö on ehtymätön kiinnostuksen kohde.

 –  No mutta hyvänen aika! Hänen ruotsinkielensähän jo on niin uskomattoman kaunista, elävää ja moniulotteista! Tutustuin Strindbergin teksteihin jo pikkupoikana. Murrosikäisenä samaistuin hänen kapinallisuuteensa; koulunkäynti jäi, ja lähdin työhön, harjoittelijaksi Värmlands Folkbladiin.

  Myrdal korostaa, että tuo palkkapiian poika ei ollut oikein hovikelpoinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

 – Hän ei suostunut yläluokan maskotiksi, vaan eli elämänsä vastarannankiiskenä, piikkkinä porvariston lihassa.

Kuten Myrdal itsekin.

 – Minua askarruttaa muun muassa, miksi Strindberg ei ole saavuttanut laajempaa kansainvälistä suosiota, vaan jäänyt ruotsalaisuuden ikoniksi.

 – Tosin hänen kielensä on vaikeasti käännettävää, eikä asetu mihinkään akateemiseen muottiin. Aavesonaatti ja Neiti Julie näytelmät toki tunnetaan, mutta hänen romaaninsa eivät ole saavuttaneet suurempaa kansainvälistä mainetta.

Nobelistien varjosta

omille poluille

 Myrdal on paljasjalkainen tukholmalainen, mutta ei oikein enää tunnista entistä kotikaupunkiaan muutoksineen.

 –  Olen muuttanut maalle, lähelle Fagerstaa. En ole monimiljonääri, joten minulla ei ole varaa asua viiden kissamme, vaimon ja 20 000 kirjan ympäröimänä Tukholmassa, niiin että kissat voisivat rauhassa juoksennella pihamaalla. Golfkentän rakentaminen entisen kodin tuntumaan toimi lopullisena lähtölaukauksena.

 –  Marxin tavoin en voi luopua kirjoistani, koska kirjastojen kokoelmat erikoisaloiltani ovat niin surkeat.

 Kirjassaan Lapsuus, Myrdal kuvaa elämää pienen pojan näkökulmasta. Hänen lapsuutensa kuuluisien tiedemiesvanhempien vesana ei ollut niin säälittävä, kun kirjan tekstistä voi tulkita. Sen sijaan murrosiässä ja myöhemminkin sukset vanhempien kanssa menivät pahastikin ristiin.

 – Vietin aikaani hyvin paljon isovanhempieni luona. Isäni vanhemmat olivat erittäin konservatiivisia ja kansallismielisiä. Äitini isä oli jämerä sosiaalidemokraatti, joka mm. tuki taloudellisesti Espanjan sisällisotaa. Vanhempieni kanssa otimme tiukastikin yhteen poliittisesti. Äitini Alva Myrdal oli aktiivi sosiaalidemokraatti, isä Gunnar Myrdal oikeistolainen, tosin ei mikään fasisti. Arvostan toki häntä tiedemiehenä, vaikka katkaisinkin aikanaaan totaalisesti siteet vanhempiini. Tein omat valintani.

 – Toki sain kotoani vahvat sivistykselliset eväät elämän varrelle.

 Jan Myrdalin poika on maatalousmetsätieteiden professori ja tytär arkeologi, molemmat kansainvälisissä arvostetuissa viroissa.

 – He ovat poliittisesti radikaaleja, ”punaisia” ja erittäin sivistyneitä, ja lasten lapseni, he vasta punaisia, järeitä kommunisteja, hekin toimivat kiinnostavissa kansainvälisissä tehtävissä.

 –  Kai me jotenkin olemme vaikuttaneet heidän valintoihinsa. Ei vaimonikaan suostu menemään sänkyyn oikeistolaisen miehen kanssa, siihen kelpaa vain vasemmistoälykkö, heittelee Myrdal, armoton huuliveikko.

Jotain mätää

kansankodissa

 Myrdal läksyttää ruotsalaista yhteiskuntaa oikein olan takaa.

 – Sosiaaliset ongelmat kasvavat räjähdysmäisesti. Ruotsi suhtautuu hämmästyttävän välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin ongelmiinsa. Kansa rakastaa sosiaaalidemokratiaa, joka selkeästi on ajamassa alas hyvinvointivaltiota! On valittu yksityistäminen ja markkinavoimat, vähäosaisten jäädessä auttamattomasti paitsioon.

 – Meillä ei ole tehokasta poliittista oppositiota, joka pystyisi vaikuttamaan tähän alasajoon.Tilanne on latentti, täkäläisen Heiderin astua esiin. Uusnatsimmehan ovat jo vihjailleet piilevästä fasismista.Tämä ei ole vain seremoniaalista, vaan taustalla on selkeä tarkoitus työväenluokan ja intellektuellismin alasajoon, Myrdal jylisee.

 – Slummiutuneet maahanmuuttajien asuttamat Tukholman lähiöt ovat räjähdysalttiita ruutitynnyreitä, ulkomaalaisvihan maalitauluja.

 –  Niissä asuu työttömiä, kielitaidottomia, moniongelmaisia maahanmuuttajia, he ovat hyvinvointivaltion todellista syrjäytynyttä luokkaa. Lapset käyvät ruotsinkielisiä kouluja osaamatta sanaakaan ruotsia. Mutta poliitikot kääntävät markkinahuumassaan tälle kaikelle selkänsä.

 –  Mihin humanismi on kadonnut? Herranjumala – kuinka neliskanttista kaikki onkaan – eihän ajattelun pitäisi olla kiellettyä! Älymystömmekin ajattelee vain ryhmänä!

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
05

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään