KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Riitta Vartti

Kirjailija Riitta Vartti. Kuva: Jarmo Lintunen

Orvokki Dahl kiljui kiukuissaan isäpuolelleen, miksi tämä ei puhunut kuin ihmiset. "Ans mulle se kakko, mää leikkaan siittä vielä toisen pytkyn" oli raivostuttavaa kuunneltavaa ruokapöydässä. Miksei voinut sanoa hiivaleipä ja viipale.
Kirjailija Riitta Vartti nauraa maha kippurassa mutta rakkaudella äidilleen, joka katsoo joka ilta Kharlien enkeleitä ja käy Kity-Marketissa.
Näissä naisissa on paljon yhteistä.

HANNELE PELTONEN
27.8.2009 12.04

Jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatti juhlittu sittenkin eri tavalla

Orvokki Dahlin elämänvaiheista ei pääse kovin helposti selville. Neljän kirjan sarja katoaa kirjastojen hyllyistä nopeaa tahtia, joten tarvitaan hyvää onnea, että käteen sattuu yksikin paksuista, kuluneista teoksista. Vuonna 1990 ilmestynyt Sun lapsuutes -romaani teki kirjailija Riitta Vartista suurten ikäluokkien kuvaajan, jonka täsmällinen ja elävä teksti kertoo asiat vihdoinkin niin kuin ne todellisuudessa tapahtuivat.

 Kirja kuvailee pienen Orvokki-tytön lapsuutta Helsingissä, jossa Orvokin äiti työskenteli kotiapulaisena hienossa tohtoriperheessä. Keittiön viereisestä palvelijanhuoneesta äidin ja tyttären matka kulki maalle mummulaan ja sieltä jälleen kaupunkiin, siirtolapuutarhan pieneen mökkiin.

 Orvokin elämä jatkui vielä kolmen kirjan verran. Tampereen työläismiljöössä vietetyn nuoruuden jälkeen Pispalan tyttö heittäytyi poliittiseen opiskelijaliikkeeseen pääkaupungin sykkeessä ja päätyi lopulta miettimään aikuisen naisen elämäänsä.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Orvokin kokemukset ja ajatukset ovat niin todellisuudessa kiinni, että nainen ei kertakaikkiaan voi olla pelkän mielikuvituksen tuote. Riitta Vartin tavatessa tulee orvokkimainen olo; herkästi naurava pullaa mutusteleva keskisuomalaistyttö on ihan oikeasti olemassa.

Esikoisteos

Filippiineillä

Riitta Vartti on laittanut elämänsä avoimesti kansien väliin. Sun lapsuutes etenee juuri niiden kokemusten mukaan, jotka syntyivät herrasväen salia ja pianoa ihmetellessä, vappuhuiskaa heiluttaessa, pikkuleipää nakertaessa. Äidin sukulaisten luo Päijänteen rannalle muuttaminen oli aikamoinen muutos; mummun tummanpunaiseksi maalattu sivustavedettävä sänky, vesiämpäreitä täynnä oleva penkki ja sumpitteluhetket sukulaisten kanssa olivat pienelle tytölle suuria asioita.

 Vartti tallensi lapsuutensa hetket Filippiineillä vuonna 1989. Kirjailija säästi miehensä kanssa markkoja sapattivuotta varten, otti lainaa ja muutti palmujen katveeseen bambumajaan. Tekstinkäsittely vaati sähköä.

 — Päätin 16-vuotiaana, että minusta tulee kirjailija. Tosin en tehnyt mitään asian eteen. Opiskelun, opettaja- ja kirjastotöiden jälkeen päädyin kaupalliselle alalle, matkatoimistoon. Toimin oppaana, myin matkoja, kuvasin matkailuesitteitä. Olo oli kuin korkkiruuvilla, ajattelin miten lentokoneet saastuttavat ja turistit tuhoavat paikkoja.

 — Yritin kirjoittaa lyhyiden lomien aikana, mutta eihän siitä mitään tullut. Pakko palata nirsk, nirsk -miettein töihin. Sitten päätin, että elämässä täytyy tehdä jotain merkittävää. Filippiineille lähtö oli riski, mutta olin aika varma itsestäni. A-suunnitelma onnistui, teksti valmistui ajallaan ja kustantaja piti lukemastaan.

 Keskisuomalaisen elämänmenon kuvaaminen kaukana kotimaasta onnistui hyvin, paikat muistuttivat toisiaan. Filippiineilläkin ihmiset liikkuivat veneellä, suurten perheiden lapset leikkivät omatekoisilla leluilla, ilta-askareet tehtiin petromaksien valossa.

Söpö-kissa

perunanvarsien

seassa

Arvostelijoiden kiittämä esikoisteos kertoi asioista, jotka niin moni oli kokenut. Orvokki nukkui hetekan toisella puoliskolla äitinsä vieressä ja pelkäsi sängyn alla mahdollisesti piileskelevää salamaa. Iltaisin hän tutki pinnillä mummun kaulanahkaa öljylampun tuikkeessa. Koulussa tyttö oppi asioita nopeasti, mutta huusiin täytyi päästä yksin.

 Vartti kertoo juuriensa olevan aina siellä maalaiskylässä, jossa ihmiset menivät kylään kutsumatta ja linja-autossa oli tunnelmaa. Aikaa ja sen henkeä ei pidä kuitenkaan ihannoida liikaa. Ilmapiiri oli usein tekopyhä ja salaileva, naiset ja lapset ajettiin haulikolla taivasalle, sota oli runnellut miesten mielet.

 — Lähtö maalta oli traumaattinen kokemus mutta en halua, että se unohtuu koskaan.

 Elämä jatkui pienessä siirtolapuutarhamökissä Lahdessa. Äiti työskenteli tehtaalla, iltaisin juostiin yöpaitasilla perunanvarsien seassa ja huudeltiin Söpö-kissaa sisälle. Äiti löysi uuden miehen, ja mummun oma tyttö muutti Trabantin takapenkillä Tampereen Pispalaan. Lähtöitkut valuivat Söpön lämpimiin mahakarvoihin.

Työväenliikettä

yliopistolla

Vartin toinen teos Pispalan enkeli ilmestyi vuonna 1991. Nuoruuden yliopistot oli valmis seuraavana vuonna ja Naaran aika jälleen vuoden päästä. Kirjailija itse pitää neljää kirjaansa esikoisteoksenaan, joiden tekeminen 1990-luvulla oli lähinnä tulostamista. Tekstiä oli syntynyt paljon aikaisemmin.

 — Kirjoitin tapahtumia ylös nuorena tyttönä ja näytin niitä äidinkielenopettajalleni, joka kannusti kovasti. Kun otin paperit myöhemmin esille, niissä oli mukana sen ikäkauden ajatusmaailma. Tietysti vähän muokkasin niitä.

 Pispalan enkeli kuvaa Vartin nuoruusvuosia Tampereella asiaankuuluvine kommelluksineen; viinaksia ja poikia piti tietysti kokeilla ja kuunnella isäpuolen mietteitä politiikasta. Äitiä pyydettiin mukaan vasemmistonaisten toimintaan, tyttö itse jakoi SKDL:n vaalimainoksia.

 Nuoruuden yliopistot -teoksessa Vartti alias Orvokki astui Helsingin yliopiston ovista sisään 1960-luvun lopulla. Työläiskodin ensimmäinen ylioppilas harhaili yliopiston käytävillä ja etsi paikkaansa, kunnes löysi taistolaisuuden.

 — Kolmatta kirjaani on sanottu liian poliittiseksi. Kaikki eivät ymmärrä tarkkaa järjestötoiminnan kuvaamista, mutta sellaista vohkaamista se elämäni oli. Poliittisen liikkeen kehitys oli minulle työväenliikettä yliopistolla, täynnä kaikenlaisia kummallisia punajuttuja: akateemisten sosialistien opintopiirejä, kokouksia, artikkelien kirjoittamista, monisteiden jakamista.

 Vartti on halunnut tuoda Orvokin kautta esille, miten kauan vanhasta vihasta ja kaunasta irtautuminen kestää. Elämä vaikeutuu suotta, jos asioita tarkastelee ikivanhojen asenteiden mukaan. Sovittelija-luonne on huomannut, että vanhan päälle voi vetää viivan ja aloittaa alusta.

”Kaikilla ei

mene hyvin”

Naaraan aika ärsyttää osaa lukijoista. Miehet eivät ole uskaltaneet tarttua kirjaan varsinkaan kun se teilattiin valtakunnan ykköslehdessä. Vartti ei ymmärrä, miksi naisten ongelmista ei saisi kirjoittaa.

 — Miehet ovat jankuttaneet vuosikausia omista alkoholi- ja muista ongelmistaan. Kun nainen käsittelee parisuhteen ja naisen vaikeuksia, perhe-elämän yhteensovittamista muiden asioiden kanssa, niin heti kauhistutaan. Ärähdetään että jo riittää orgasmivaikeuksista vauhkoaminen.

 — Naaraan aika ärsyttää sellaisia naisia jotka vihaavat naiseutta tai ainakin muita naisia. Orvokki valitsee tietoisesti lapsettomuuden ja sitäkin on ihmetelty. Jos oma elämä on tasaisen onnellista, niin tietysti niihin juttuihin on vaikea samastua. Mutta kaikilla ei mene hyvin, joten siitä täytyy kirjoittaa.

 Vartti kertoo erään tutkijan kummastelleen, miksi hän kirjoitti asioista, joita ei ole vielä kunnolla tutkittu. Mutta miksi odottaa.

 — Tein analyysin siitä, miten kituvasti ja omituisesti poliittinen liike loppui. Se alkoi olla lopulta tyhjää kuorta, vaikka ei se tapahtunut muutamassa yössä.

 Lisää tekstiä Orvokista ei saada enää lukea, elämä jatkuu kirjan kansien ulkopuolella. Lovien kerääminen sängynlaitaan on loppunut, nainen pysähtyi ajattelemaan mitä itse elämältään halusi. Onnesta ei ole kirjoitettavaa.

Mitä tekevät

miehet?

Naaraan ajan jälkeen Vartti palasi yliopistoon. Viime vuonna valmistui kehitysmaiden maantieteestä pro gradu -tutkielma, joka käsittelee filippiiniläisten naisten siirtolaisuutta Espanjassa. Kehitysmaista, ympäristöasioista ja naistutkimuksesta innostunut Vartti on opiskellut myös valokuvausta ja elokuvatiedettä.

 — Opin nuorena, että yhteiskunnallisiin asioihin pitää ottaa kantaa, -60- ja -70-lukujen perinne seuraa aina mukanani. Minusta ei ole kiva vain katsella, pitäisi tehdä jotain. Tämän vuoksi kehitysmaat kiinnostavat kovasti. Helsingissä olen opettanut filippiiniläisille suomen kieltä, se on käytännön auttamista.

 Varttia harmittaa kehitysavun parjaaminen, sillä solidaarisuus ei ole koskaan vanhanaikaista. Heikompia on autettava, mutta kriittisyyttä ei saa unohtaa.

 — Kehitysmaissa on ongelmana sähkön puuttuminen. Kun sähkö lopulta saadaan kylään niin mitä tekevät päätöstentekijät, miehet: ostavat videot ja alkavat katsella väkivaltaohjelmia. Sellainen hermostuttaa.

 Vartti myöntää olleensa omanlaisensa feministi -60-luvulta alkaen, mikä on pitkälti äidin ja mummun perintöä. Nykyisten feministipiirien puheenaiheet eivät juuri innosta, vaikka käsitteiden ja suuntausten seuraaminen onkin tärkeää.

Tingeli tangeli,

kummallinen aika

Vartin seuraavan kirjan pitäisi ilmestyä ensi vuoden syksyllä. Romaani kertoo kahden suomalaisnaisen elämästä Filippiineillä silloin, kun Berliinin muuri sortui Euroopassa. Kirjoittamisprosessi ei ole sujunut yhtä helposti kuin aikaisemmin.

 — Orvokin tarina oli todellisuudessaan liikuttava, sydänverellä tehty. Mutta haluan kirjoittaa lisää. Ajattelen ylellisesti, että jokaisen pitäisi tehdä sitä mistä tykkää.

 Orvokkimaista intoa teksteihin ei enää tule. Kerta toisensa jälkeen itsensä kehitysmaista löytävä Vartti nauraa ihmetelleensä viimeksi Tansaniassa, miksi kunnon yöunet voittivat alakerran diskon houkutukset. Ennen tuli poltti jaloissa päästä juhlimaan.

 — Tämä aika on kummallinen, mikään ei ole selvää. En moiti Vasemmistoliittoa linjattomuudesta, kun ei minulla itselläkään ole oikein linjaa. Paheksun kulutushysteriaa ja asevarustelua, muuten olen vähän lepsu. Mietin asioita toisaalta näin, toisaalta noin.

 — Kehitys on ristiriitaista. Alkuperäiskansat tarvitsisivat terveydenhuoltoa, mutta Aasia muuttui metelipesäksi. Autot huutavat ja vilkkuvat tingeli tangeli. Tiedotusvälineet porisuttavat vatsahappoja aiheettomasti; näytetään asioita joille pitäisi tehdä jotain mutta ei anneta mitään keinoja. Uskotellaan, että uutisia on seurattava joka päivä ettei tipu kärryiltä. Jos kerran pysähtyy niin huomaa, ettei mitään kärryä ole olemassa. Ei silloin voi tippuakaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Kirjailija, näyttelijä Anna-Leena Härkönen miettii joskus alkaako ihmisiä tympiä, kun sama henkilö sekä kirjoittaa että näyttelee. "Ehkä se on vain omaa pelkoa, sillä enhän minä viruta naamaani joka paikassa, anna lausuntoja kaikesta mahdollisesta."

Omien ajatusten vapaus

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään