Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä liikenneinfrahankkeita kannattaisi toteuttaa taantuman aikana ja matalan korkotason vallitessa, kehottaa Pellervon taloustutkimus.
Sen torstaina julkistaman selvityksen mukaan Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna. Tiestöä ja rataverkon kuntoa palvelevat valtion perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Ruotsi tukee yksityisteitä miltei 130 miljoonalla eurolla ja Suomi 5 miljoonalla eurolla vuonna 2015.
Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.
Alentaisi teollisuuden kustannuksia
Pellervon mukaan panostukset liikenneinfraan alentaisivat teollisuuden kuljetuskustannuksia. Painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksien kunnostaminen sekä tiestön kunnon parantaminen alentaisi metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli viisi prosenttia nykyisestä.
Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla ja koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.
Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia. Hankkeet, joiden rahoituksen eduskunta on päättänyt jaksottaa tulevien vuosien budjetteihin, on rahoitettu valtionkonttorin lainalla. Tulevien vuosien budjetteihin on kohdennettu hankkeisiin liittyvät lainalyhennykset ja korkomenot. Vuosina 2015‒2018 maksettavia lyhennyksiä ja korkoja on 1 120 miljoonaa euroa.
Pellervo pitää valtion sisäisen lainamallin etuna Suomessa käytettyihin elinkaarimallien rahoitukseen alhaisempia korkokustannuksia. Valtion lainanoton korko on alhaisempi kuin yksityisten rakennuttaja/rahoittajakonsortioiden rahoituskustannukset.