Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen (vas.) Destia Oy:n yrityspohjan laajentamista kannattavissa puheissa on kysymys järjestöpolitiikasta, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Pohjois-Suomen alueluottamusmies Jouko Korhonen (vas.).
Korhonen arvioi, että Harjuniemen kannanottojen takana ovat suoraan Destian yritysostot, joiden seurauksena ostettujen yritysten työntekijöitä vaaditaan siirtymään Rakennusliiton työehtosopimuksista JHL:n sopimuksiin.
– On tullut kädenvääntöä siitä työsopimuksesta, mitä pitäisi noudattaa.
Korhonen tarkentaa Harjuniemen lausuntoa siltä osin, että Destia ei ole täysivaltainen Rakennusliiton työnantajapuolella olevan työehtosopimusneuvottelijan Infra ry:n jäsen. Siksi Destia vaatii ostamiensa yritysten työntekijöitä JHL:n ja Liikenne- ja erityisalojen työnantajat ry:n LTY:n välisten sopimusten piiriin.
Korhosen mukaan Destian liittyminen täysivaltaiseksi Infran jäseneksi olisi rahallisesti mittava satsaus.
”Destia noudattaa jo nyt yhteisiä pelisääntöjä”
Korhonen ihmettelee hieman Harjuniemen puheita terveessä markkinataloudessa mukana olemisesta.
– Destiahan toimii jo nyt avoimilla markkinoilla niillä samoilla pelisäännöillä kuin muutkin kilpailijat.
– Eivät Destian työntekijät ole sen turvatummassa asemassa kuin missään muussakaan firmassa. Jos työkannat laskevat niin kuin on nyt käynyt, niin meilläkin käydään yt-neuvotteluita lomauttamisista.
Korhonen ei oikein ymmärrä Harjuniemen puheita yritysten ja työntekijöiden yhteisestä tasa-arvostakaan.
– En tiedä, mitä hän hakee tällä tasa-arvopuheella. Aivan samoilla pelisäännöillä tässä liikutaan kuin muutkin yritykset.
”Yhteiskunnallinen omistaminen kuuluu markkinatalouteen”
Korhonen muistuttaa, että valtion omistajapolitiikassa ammattiyhdistysliikkeen pitäisi katsoa asiaa yhteisestä laajemmasta näkökulmasta.
– Puhutaan kuitenkin tämmöisestä yhteiskunnan omasta osaamisesta, joka minun mielestäni pitäisi säilyttää.
Työnantajansa Destian asemasta Korhonen sanoo, että toimiessaan avoimesti markkinoilla samoilla pelisäännöillä kuin muut se tuo näille markkinoille tasoittavan ja vakauttavan elementin:
– Ettei siinä sitten korkeasuhdanteen aikana pääse keinottelemaan muut yritykset kovin paljon niillä hinnoilla.
Korhosen mukaan yhteiskunnallinen omistaminen kuuluu markkinatalouteen:
– Se on minusta yksi merkittävä markkinatalouden elementti, että myös yhteiskunta on siellä mukana – kun nyt tämmöisessä markkinataloudessa eletään.