Etenkin tietotekniikka-alan ammattilaisia edustava Toimihenkilöliitto ERTO haluaa kehittää it-alan tuottavuutta. ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula korostaa, että suomalaisten työntekijöiden palkkataso ei ole niin suuri kansainvälisen kilpailukyvyn jarru kuin työnantajaosapuoli haluaa väittää.
Liitto on ajautunut hankalaan pattitilanteeseen työehtosopimusneuvotteluissaan.
– Tuottavuus ei ole suhteessa siihen, että meidän työn hintamme olisi jotenkin väärällä kohdalla. Päinvastoin, Huttula sanoo.
Hänen mielestään tuottavuutta tulisi parantaa enemmän koulutuksen kuin olemattomien palkankorotusten kautta.
– Voimme kohentaa tuottavuutta sitä kautta, että meidän väkemme osaaminen saadaan oikealle tasolle.
Huttulan mielestä koulutus olisi yrityksissäkin nähtävä investointina.
– Ja jotta oikea porukka saataisiin tälle alalle, heidän asiantuntemuksestaan on myös pystyttävä maksamaan. Enemmänkin tuottavuudessa kysymys liittyy johtamiseen, toiminnan organisoimiseen ja tuotteistamiseen. Kyse on myös palvelukonseptin rakentamisesta. Sieltä kannattaa hakea lisää tuottavuutta.
”Intialaiset tarvitsevat tiukempaa johtajuutta”
Kun teollisuustyöpaikkoja on piinannut Kiina-ilmiö, it-alan työpaikkoja vaivaa Intia-ilmiö. Sillä tarkoitetaan erilaisten ohjelmointi- ja suunnittelutehtävien siirtämistä Intiaan tai muihin matalan palkkatason maihin, joista löytyy riittävä määrä englantia puhuvaa insinööriainesta.
– On muistettava, että näissä tulee aina myös kulttuurieroja, Huttula sanoo.
Hänen mielestään intialaista insinööriä tai teknikkoa joutuu usein paimentamaan enemmän kuin suomalaista.
– Olen kuullut aika paljon puhetta, että vastaavan nimikkeen suorittanut intialainen ei pystykään yhtä itsenäiseen työhön kuin suomalainen vastaava. Silloin tarvitaan paljon enemmän panostusta ohjeistukseen ja esimiestyöhön, joka taas maksaa.
Ohjelmistoalan tuotantoa siirtyy jo jonkin verran takaisin pohjoiseen.
– Peruskoodaaminen ja järjestelmäylläpito on jo pidemmän aikaa siirtynyt matalan palkkatason maihin. Mutta on myös niin päin, että siirtäminen tuottaa haasteita. Kansainvälistymiskuviot eivät aina mene aivan putkeen.
Miksi pk-yritys ei kasva?
Huttulan mukaan yksi it-alan suomalainen erityisongelma liittyy kasvuyritysten vähyyteen. Hänen mielestään pienissä ja keskisuurissa ohjelmistoyrityksissä olisi paljon kasvupotentiaalia, mutta ne jäävät polkemaan paikoilleen.
- Tietoalat-STTK haastatteli vajaat 90 pk-yrityksen johtoon kuuluvaa ihmistä. Kyselimme, mistä johtuu, että ne eivät lähde kasvamaan, vaikka Suomesta löytyy ohjelmistoratkaisuja, jotka voisivat olla kilpailukykyisiä kansainvälisesti.
Huttulan mukaan tutkimus löysi perusongelmat, jotka estävät suomalaisten yritysten kasvua.
– On asioita, jotka liittyvät osaamiseen, toisaalta resursseihin ja myös kansainvälistymisen yhteistoimintaan. Nämä estävät yrityksiä lähtemästä kiitoon.
Kasvun hitaus johtuu myös monista inhimillisistä tekijöistä.
– Pienissä yrityksissä yhden tai kahden johtajan työpanos on hyvin keskeinen. He eivät voi noin vain lähteä viemään läpi isoa tuotteistamis- tai kansainvälistämishanketta. Toisaalta heillä on myös kaikki omat rahat pelissä mukana. Rahoitus- ja muiden resurssien saanti tulee sitäkin kautta ongelmaksi, Huttula sanoo.
uutiskirje 
