KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kirjailija eli ja lähti

Tuula-Liina Varis
5.7.2015 8.30
Fediverse-instanssi:

Veijo Meri kuoli. Pitkään sairastaneen kirjailijan kuolema ei ollut yllätys, mutta se sattui. Maailma tuntuu taas köyhemmältä.

Tutustuin Veijoon vuonna 1967. Kirjalliset piirit olivat pienet; kun niihin työnsä, harrastustensa tai henkilösuhteittensa kautta joutui, tunsi äkkiä kaikki. Kun tapasin nykyisen mieheni 37 vuotta sitten, kävi heti ilmi, että Veijo on hänen ystävänsä. Veijo täytti sinä vuonna 50 vuotta, olimme juhlissa mukana kaksi päivää vanhana avioparina. Kun onnittelupuheitten virta vain jatkui ja jatkui, Veijo sanoi: ”Noi on just menny naimisiin, onnitelkaa niitä.”

Olin tehnyt Kansan Uutisiin Veijosta kokosivun syntymäpäivähaastattelun, jossa hän antoi kiivasta kritiikkiä ajan suosimalle kodikkaalle ”keittiölyriikalle” ja romaanisarjoille ja sanoi kaipaavansa ”kirkasta, kovaa modernismia”. Juttu teetti töitä, sillä haastattelunauhaa syntyi kolmatta tuntia, mutta lopputuloksesta olen vieläkin vähän ylpeä.

Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta.

Olin tietenkin lukenut Veijon kirjoja jo kirjallisuudenopiskelijana, kaikkihan Merta lukivat, niin kuin pitikin, vaikka ei hänen tuotantonsa tuohon aikaan tutkintovaatimuksiin kuulunut ainakaan Turun yliopistossa. Vaikein luettava minulle oli vuonna 1963 ilmestynyt Peiliin piirretty nainen. Ei Veijon takia, vaan siksi, että silloinen puoliso ja meillä alivuokralaisena asunut Hannu Taanila olivat lukeneet kirjan ensin ja molemmat alleviivanneet puolet riveistä erivärisin kynin ja kirjoittaneet marginaalit täyteen kommenttejaan. Minä jouduin lukemaan kahden yli-innostuneen, minua asiantuntevamman lukijan ”läpi”. Oli työlästä eläytyä, muodostaa itsenäinen näkemys. Loppujen lopuksi juuri Peiliin piirretystä naisesta tuli minulle Veijon tärkein ja rakkain romaani.

Kuolinuutisen jälkeen etsin hyllystä vuonna 1986 ilmestyneen teoksen Julma prinsessa ja kosijat, joka sisältää kaikki Meren siihen mennessä julkaisemat esseekokoelmat. Aikojen saatossa olen yhä uudestaan lukenut nimenomaan Meren esseitä. Niihin ei ikinä väsy, ne toimivat samanlaisina mielen järjestäjinä kuin Anton Tšehovin kirjeet ja pitkät novellit. Elämä tuntuu aina siedettävämmältä, kun niitä on nauttinut kunnon annoksen.

Tuntui kuitenkin tarpeelliselta ensin kerrata Veijon osuus teossarjasta Miten kirjani ovat syntyneet. Sarja perustuu vuonna 1969 Helsingin yliopistossa aloitettuun luentosarjaan, joka on jatkunut kymmenen vuoden välein ja jatkuu Suomen Kirjailijaliiton toimesta edelleen. Veijo oli mukana jo ensimmäisellä kerralla, ja hyvässä seurassa: Tuomas Anhava, Martti Haavio, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Jarno Pennanen, Eila Pennanen, Arvo Turtiainen, Paavo Rintala… Veijo oli joukosta toiseksi nuorin, mutta hänellä oli jo parinkymmenen teoksen tuotanto, romaanien ja novellikokoelmien lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja esseitä. Tuon vuoden luentosarjan 18 esitelmöitsijästä on elossa enää yksi.

Veijon esitelmä on poikkeuksellinen. Sen sijaan, että selvittäisi laajakantoisesti elämänarvojaan tai luovuutensa merkittäviä tekijöitä, hän selostaa yksityiskohtaisesti yhden romaaninsa, Manillaköyden, synnyn. Missä tilanteissa kerrotuista jutuista tarina syntyi, miten arkiset elämäntapahtumat vaikuttivat teoksen syntyyn, mitä muuta hän teki kuin kirjoitti. Kirjoissaan olennaisten sisäkertomusten osuuden hän selostaa pikkutarkasti, se on jopa havainnollistettu millimetripaperille, ja kaavio on kirjassa. Hän ei korosta henkistä prosessia, vaan käytännön työtä: kaikki kirjoitetaan kahteen kertaan, neljän liuskan päivävauhtia, yhteen pötköön ja pienimmällä rivivälillä, jottei kirjoituksen muoto vaikuttaisi työhön eikä harhauttaisi korkeavireiseen tyyliin. Kirjoittamisessa vaikeinta eivät ole kirjoittajan blokit tai muut sielun väännöt, vaan ”erilaisten mekaanisten vaatimusten ja tapojen torjunta”.

Veijo Meren esitelmää kirjojensa synnystä voi lämpimästi suositella joka ikiselle kirjoittamista harrastajalle ja kirjailijan ammatista haaveilevalle. Ei siksi, että häntä voisi työprosessissa jäljitellä, se on mahdotonta, vaan ymmärtääkseen, kuinka ainutkertaisen yksilöllinen se prosessi on. Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta. Manillaköyden ensimmäiset jutut Veijo kuuli lukiolaisena ollessaan kesätöissä polttoturvetyömaalla turpeenlevittäjänä ja hevosmiehenä. Työ oli rankkaa ja puheet härskejä, mutta Uuno Kailaan runoja mielessään hokemalla poika tunsi selviävänsä jotenkuten. Koulun jälkeen historian-opiskelijana Veijo pääsi Otavaan Mitä-Missä-Milloin -kirjan aputoimittajaksi. Hän sai käyttää talon kirjoituskonetta ruokatunneilla ja iltaisin, kerättyään työkseen kotimaisia ja ulkomaisia kuolleita, retkeilijöiden hiha- ja lippumerkkien kuvia ja selostettuaan mm. kokoomuspuolueen ja kommunistisen puolueen periaateohjelmat. Hän luki William Faulkneria, Elmer Diktoniusta,
James Joycea ja Dylan Thomasin runoja, mutta oli otti proosan kirjoittamisen auktoriteetiksi Alex Mattsonin klassikon Romaanitaide. Manillaköyden jälkeen kävi ilmi, että hän oli käsittänyt Mattsonin teorian täysin väärin. Mattson haukkui kirjan pataluhaksi.

Veijo Meri oli kersantin poika ja eli lapsuutensa ja nuoruutensa tärkeimmät vuodet sodan oloissa. Sotaa ei aiheena voinut ohittaa. Mutta Veijo Meri toi kirjallisuuteen sodan yksilön kokemuksena, ei kollektiivisena, jonkin aatteen oikeuttamana toimintana, vaan tavallisena Joose Keppilänä, joka kietoo vartalonsa ympärille köyden kuljettaakseen sen salaa kotiin Elviralleen pyykkinaruksi. Absurdi tarina, koska sota on absurdi, koska koko maailma ja olemisemme siinä todellisuudessa on absurdi. Tästä vakuuttui myös keskusteluissa, Veijon absurdin taju oli pistämätön, ja tarinanvyörytyksessä sai kuulija aika kyytiä.

Sinun on kuoltava. Se on kummallista.

Miksei jonkun toisen.

(Paavo Haavikko)

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset