KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kirjailija eli ja lähti

Tuula-Liina Varis
5.7.2015 8.30
Fediverse-instanssi:

Veijo Meri kuoli. Pitkään sairastaneen kirjailijan kuolema ei ollut yllätys, mutta se sattui. Maailma tuntuu taas köyhemmältä.

Tutustuin Veijoon vuonna 1967. Kirjalliset piirit olivat pienet; kun niihin työnsä, harrastustensa tai henkilösuhteittensa kautta joutui, tunsi äkkiä kaikki. Kun tapasin nykyisen mieheni 37 vuotta sitten, kävi heti ilmi, että Veijo on hänen ystävänsä. Veijo täytti sinä vuonna 50 vuotta, olimme juhlissa mukana kaksi päivää vanhana avioparina. Kun onnittelupuheitten virta vain jatkui ja jatkui, Veijo sanoi: ”Noi on just menny naimisiin, onnitelkaa niitä.”

Olin tehnyt Kansan Uutisiin Veijosta kokosivun syntymäpäivähaastattelun, jossa hän antoi kiivasta kritiikkiä ajan suosimalle kodikkaalle ”keittiölyriikalle” ja romaanisarjoille ja sanoi kaipaavansa ”kirkasta, kovaa modernismia”. Juttu teetti töitä, sillä haastattelunauhaa syntyi kolmatta tuntia, mutta lopputuloksesta olen vieläkin vähän ylpeä.

Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta.

Olin tietenkin lukenut Veijon kirjoja jo kirjallisuudenopiskelijana, kaikkihan Merta lukivat, niin kuin pitikin, vaikka ei hänen tuotantonsa tuohon aikaan tutkintovaatimuksiin kuulunut ainakaan Turun yliopistossa. Vaikein luettava minulle oli vuonna 1963 ilmestynyt Peiliin piirretty nainen. Ei Veijon takia, vaan siksi, että silloinen puoliso ja meillä alivuokralaisena asunut Hannu Taanila olivat lukeneet kirjan ensin ja molemmat alleviivanneet puolet riveistä erivärisin kynin ja kirjoittaneet marginaalit täyteen kommenttejaan. Minä jouduin lukemaan kahden yli-innostuneen, minua asiantuntevamman lukijan ”läpi”. Oli työlästä eläytyä, muodostaa itsenäinen näkemys. Loppujen lopuksi juuri Peiliin piirretystä naisesta tuli minulle Veijon tärkein ja rakkain romaani.

Kuolinuutisen jälkeen etsin hyllystä vuonna 1986 ilmestyneen teoksen Julma prinsessa ja kosijat, joka sisältää kaikki Meren siihen mennessä julkaisemat esseekokoelmat. Aikojen saatossa olen yhä uudestaan lukenut nimenomaan Meren esseitä. Niihin ei ikinä väsy, ne toimivat samanlaisina mielen järjestäjinä kuin Anton Tšehovin kirjeet ja pitkät novellit. Elämä tuntuu aina siedettävämmältä, kun niitä on nauttinut kunnon annoksen.

Tuntui kuitenkin tarpeelliselta ensin kerrata Veijon osuus teossarjasta Miten kirjani ovat syntyneet. Sarja perustuu vuonna 1969 Helsingin yliopistossa aloitettuun luentosarjaan, joka on jatkunut kymmenen vuoden välein ja jatkuu Suomen Kirjailijaliiton toimesta edelleen. Veijo oli mukana jo ensimmäisellä kerralla, ja hyvässä seurassa: Tuomas Anhava, Martti Haavio, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Jarno Pennanen, Eila Pennanen, Arvo Turtiainen, Paavo Rintala… Veijo oli joukosta toiseksi nuorin, mutta hänellä oli jo parinkymmenen teoksen tuotanto, romaanien ja novellikokoelmien lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja esseitä. Tuon vuoden luentosarjan 18 esitelmöitsijästä on elossa enää yksi.

Veijon esitelmä on poikkeuksellinen. Sen sijaan, että selvittäisi laajakantoisesti elämänarvojaan tai luovuutensa merkittäviä tekijöitä, hän selostaa yksityiskohtaisesti yhden romaaninsa, Manillaköyden, synnyn. Missä tilanteissa kerrotuista jutuista tarina syntyi, miten arkiset elämäntapahtumat vaikuttivat teoksen syntyyn, mitä muuta hän teki kuin kirjoitti. Kirjoissaan olennaisten sisäkertomusten osuuden hän selostaa pikkutarkasti, se on jopa havainnollistettu millimetripaperille, ja kaavio on kirjassa. Hän ei korosta henkistä prosessia, vaan käytännön työtä: kaikki kirjoitetaan kahteen kertaan, neljän liuskan päivävauhtia, yhteen pötköön ja pienimmällä rivivälillä, jottei kirjoituksen muoto vaikuttaisi työhön eikä harhauttaisi korkeavireiseen tyyliin. Kirjoittamisessa vaikeinta eivät ole kirjoittajan blokit tai muut sielun väännöt, vaan ”erilaisten mekaanisten vaatimusten ja tapojen torjunta”.

Veijo Meren esitelmää kirjojensa synnystä voi lämpimästi suositella joka ikiselle kirjoittamista harrastajalle ja kirjailijan ammatista haaveilevalle. Ei siksi, että häntä voisi työprosessissa jäljitellä, se on mahdotonta, vaan ymmärtääkseen, kuinka ainutkertaisen yksilöllinen se prosessi on. Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta. Manillaköyden ensimmäiset jutut Veijo kuuli lukiolaisena ollessaan kesätöissä polttoturvetyömaalla turpeenlevittäjänä ja hevosmiehenä. Työ oli rankkaa ja puheet härskejä, mutta Uuno Kailaan runoja mielessään hokemalla poika tunsi selviävänsä jotenkuten. Koulun jälkeen historian-opiskelijana Veijo pääsi Otavaan Mitä-Missä-Milloin -kirjan aputoimittajaksi. Hän sai käyttää talon kirjoituskonetta ruokatunneilla ja iltaisin, kerättyään työkseen kotimaisia ja ulkomaisia kuolleita, retkeilijöiden hiha- ja lippumerkkien kuvia ja selostettuaan mm. kokoomuspuolueen ja kommunistisen puolueen periaateohjelmat. Hän luki William Faulkneria, Elmer Diktoniusta,
James Joycea ja Dylan Thomasin runoja, mutta oli otti proosan kirjoittamisen auktoriteetiksi Alex Mattsonin klassikon Romaanitaide. Manillaköyden jälkeen kävi ilmi, että hän oli käsittänyt Mattsonin teorian täysin väärin. Mattson haukkui kirjan pataluhaksi.

Veijo Meri oli kersantin poika ja eli lapsuutensa ja nuoruutensa tärkeimmät vuodet sodan oloissa. Sotaa ei aiheena voinut ohittaa. Mutta Veijo Meri toi kirjallisuuteen sodan yksilön kokemuksena, ei kollektiivisena, jonkin aatteen oikeuttamana toimintana, vaan tavallisena Joose Keppilänä, joka kietoo vartalonsa ympärille köyden kuljettaakseen sen salaa kotiin Elviralleen pyykkinaruksi. Absurdi tarina, koska sota on absurdi, koska koko maailma ja olemisemme siinä todellisuudessa on absurdi. Tästä vakuuttui myös keskusteluissa, Veijon absurdin taju oli pistämätön, ja tarinanvyörytyksessä sai kuulija aika kyytiä.

Sinun on kuoltava. Se on kummallista.

Miksei jonkun toisen.

(Paavo Haavikko)

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset