JHL:n Asara-Laaksonen: Annetaanko markkinavoimien viedä koko yhteiskuntaa?
Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksosen mukaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) haluaa kolmessa valtionyhtiössä (Destia, Labtium, Raskone) ja liikelaitos Finnaviassa tänään perjantaina toimeenpantavalla työnseisauksella avata kaikkien silmät näkemään mikä on maan hallituksen tosiasiallinen linja omistajapolitiikassaan.
– Hallituksen linjana on ollut ajaa alas julkista sektoria ja sen rahoituspohjaa.
JHL vaatii hallitukselta tervettä omistajapolitiikkaa. Tähän tähdätään liiton käyttöön ottamalla iskulauseella Kaikki ei saa olla kaupan.
Työnseisauksessa on pohjimmiltaan kyse kolmen uhanalaisen yhtiönkin kohdalla kansallisomaisuuden huolehtimisesta ja valtion omistajaohjauksen järkevästä hoidosta.
– Valtionyhtiöiden pitäisi olla malliesimerkkinä hyvästä henkilöstöpolitiikasta, mutta nyt taistellaan myös siitä annetaanko markkinavoimien viedä koko yhteiskuntaa.
Suomen perusinfraa hoitavien valtionyhtiöiden myyminen, ja myös vähemmistöosakkaaksi jääminen johtaisi siihen, että valtio altistaa itsensä suurten yksityisten toimijoiden temmellyskentäksi.
Sille, että valtio omistaa kansallisomaisuutta on vankat perusteet. Valtion omistus on omiaan ehkäisemään ylihinnoittelua muun muassa infra-alalla.
Julkista toimijaa tarvitaan myös ehkäisemään alan ylisuuria voittoja, jotka viime kädessä tulisivat veronmaksajalle erittäin kalliiksi.
Tässä asiassa Asara-Laaksonen on täysin eri mieltä kuin Destian uudeksi toimitusjohtajaksi valittu ja yhtiön yksityistämisen takuumieheksi ilmoittautunut Hannu Leinonen.
Viime päivien uutiset vanhustenhuollon tilasta osoittavat miten karmeita seurauksia voi siitä, jos kuntien taloudesta ei pidetä huolta.
Ristiriita on suuri: veroäyrin nostamisesta huolimatta kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan. Samaan aikaan lama ja työttömyys ovat johtaneet siihen, että näiden palvelujen tarve kasvaa.
Uusi
piilovero
Maahan ajetaan vimmalla palveluseteleitä. Se on on Asara-Laaksosen mielestä yksi selkeä osoitus siitä, että täällä on tehty poliittinen valinta markkinavoimien puolesta.
– Palvelusetelit on pahimmillaan uusi piilovero, sanoo Asara-Laaksonen.
Valtiohan puhuu asiakkaista ja asiakkaiden voimaantumisesta. Tällaiset puheet ovat irti tavallisen ihmisen arjesta. Nyt pitää puhua kansalaisista ja ihmisistä.
Palvelusetelin käyttöönotto on linjassa hallituksen kansaa kahtia jakavan linjan kanssa. Annetaan tietyn arvoinen seteli ihmisen käyttöön, mutta ei sillä välttämättä kuitenkaan tarkoitettua palvelua saa. On pantava lisää omaa rahaa.
– Pienituloisilla ei välttämättä ole varaa tähän. He eivät pysty hankkimaan palvelua – ja jäävät sitä ilman.
Tätä ei Asara-Laaksonen voi hyväksyä.
Hän ei hyväksy sitä, koska katsoo, että yhteiskunnan (valtion/kuntien) tulee kaikissa tilanteissa pitää huoli siitä, että peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.
Kansa kuntatyön
kannalla
Palveluseteliä kuin käärmettä pyssyyn ajavalla hallituksella on tavoitteena avata markkinoita yrityksille päästä kuntiin. Kyse ei ole siitä, että halutaan oikeasti antaa valinnan vapauksia ja parantaa kuntalaisten asemaa ja palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on sen sijaan yritystoiminnan laajentamista ja kuntasektorin supistamista.
– Tullaan jälleen tähän: julkisen palvelutuotannon ja kuntien toiminnan omaa rahoituspohjaa halutaan heikentää.
Siitä kenen tehtävä on palvelun tuottaminen Asara-Laaksosen näkemys on yksiselitteinen. Peruspalvelujen tuotanto turvataan kuntien omana toimintana. Se turvaa parhaalla tavalla myös laadun ja saatavuuden.
Asara-Laaksonen muistuttaa, että enemmistö kansasta on hänen kanssaan samaa mieltä. Sen ovat kansalaiset mielipidetutkimuksissa kertoneet.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksissä on tullut selvästi ilmi, että kansalaisten suuri enemmistö haluaa kuntien tuottavan palvelunsa omana työnä.
Samanlainen kansalaismielipide on JHL:lla tukenaan, kun se kamppailee valtionyhtiöiden yksityistämistä vastaan.
Asara-Laaksonen sanoo JHL:n olevan kiitollinen solidaarisesta tuesta Merimiesunionille ja Metalliliitolle, jotka ovat yhtyneet tämänpäiväiseen työnseisaukseen.
Yhteisrintama
palvelujen puolesta
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa esitetään merkittävää lisäystä valtion kuntarahoitukseen. Puolue lisäisi valtion velanottoa miljardilla eurolla ja ohjaisi sitä puolet kunnille ja puolet työllistämiseen.
– Näin juuri pitäisi toimia, sanoo Asara-Laaksonen.
Vertailu tilanteeseen EU-maissa osoittaa, että Suomen kansantalous kestäisi aivan hyvin lisää lainanottoa. Sitä tarvittaisiin Asara–Laaksosen mielestä, jotta päästäisiin pahimmasta lamasta niin, ettei jouduta ajamaan peruspalveluja alas.
Hän toivoo, että julkisten palvelujen puolesta nousee nyt puoluerajat ylittävä yhteisrintama.
– Markkinavoimat pitävät Suomea kovassa otteessaan. Nyt tarvitaan kansalaisliike irrottamaan tuo ote.
uutiskirje 