Valtiovarainministeriö nousee todelliseksi rahaministeriöksi hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden talousarvioksi. Syynä on ensi vuoden alusta toteutettava kuntien valtionosuusuudistus, jossa kunnille meneviä rahoja siirretään opetusministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä valtiovarainministeriöön.
Vielä tänä vuonna suurin hallinnonala on sosiaali- ja terveysministeriö (STM), jonka kautta kulkee kolmannes valtion menoista. Niukasti valtiovarainministeriön ohi kirii myös opetusministeriö.
Ensi vuonna valtiovarainministeriön kautta kiertää 14,9 miljardia eli runsas 30 prosenttia hallituksen talousarvioesityksen 48,1 miljardin menomäärärahoista. Kakkosena on sosiaali- ja terveysministeriö 11,3 miljardin euron ja vajaan neljänneksen osuudella. Opetusministeriö on kolmantena runsaan kymmenen prosentin osuudella.
Rahankäytöltään pienin ministeriöistä on ympäristöministeriö, jonka 328 miljoonan euron määrärahat ovat vain 0,7 prosenttia koko budjetista.
Ministeriöt ovat raharännejä
Tosin valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kuntaministeri Mari Kiviniemi saavat lähinnä katsella rahan läpikulkua ministeriönsä kautta, sillä puolet niistä menee kunnille valtionosuutena peruspalvelujen järjestämiseen. Runsas neljäsosa ministeriön rahoista menee eläkkeisiin ja yli kymmenen prosenttia maksuina EU:lle.
Valtiovarainministeriö on kuitenkin ainoa ministeriö, jolla on budjetissa vuosittain erillinen viiden miljoonan euron määräraha ennakoimattomiin menoihin. Yleensä sitä ei käytetä mihinkään.
Sosiaali- ja terveysministeriön 11,3 miljardin euron määrärahoista runsas kolmasosa menee valtion osuutena erilaisiin eläkkeisiin, valtaosin kansaneläkkeisiin.
Työttömyysturvan arvioidaan vievän ensi vuonna kaksi miljardia euroa STM:n rahoista. Lapsilisiin menee 1,4 miljardia euroa ja valtion osuutena sairausvakuutuskorvauksista 1,3 miljardia.
Muita miljardiluokan rahareikiä valtion talousarvioesityksessä ovat puolustusvoimain toimintamenot (1,6 mrd.), yliopistot (1,7 mrd.) ja lainat Suomen Vientiluoton jälleenrahoitustoimintaan (1,5 mrd.). Sen lisäksi valtionvelan korkoihin menee kaksi miljardia euroa.
Mitä maksaa?
Eduskunta: 23 euroa asukasta kohden
Tasavallan presidentti: 3 e
Valtioneuvoston kanslia: 15 e
Valtiovarainministeriö: 2 783 e
Sosiaali- ja terveysministeriö: 2 121 e
Opetusministeriö: 1 159 e
Työ- ja elinkeinoministeriö: 791 e
Maa- ja metsätalousministeriö: 529 e
Puolustusministeriö: 506 e
Liikenne- ja viestintäministeriö: 411 e
Sisäasiainministeriö: 237 e
Ulkoasiainministeriö: 222 e
Oikeusministeriö: 148 e
Ympäristöministeriö: 61 e
Hallinnonalat yhteensä: 9 009 e
Valtionvelan korot: 389 e
uutiskirje 
