Dosentti Arto Luukkanen:
Arto Luukkasen uuden kirjan nimi on Kuka omistaa Venäjän? Luukkasen vastaus kysymykseen keskiviikkona Helsingissä oli, että ei oikeastaan kukaan.
Venäjällä on kyllä erilaisia omistajaryhmiä, mutta kenelläkään omistaminen ei ole kestävää. Jos liikemiehen suhteet vallanpitäjiin menevät, voi mennä omaisuuskin. Ja vaikka vallanpitäjä kontrolloi omaisuuksia ja saattaa omistaa jotain itsekin, voi tuo kaikki mennä silloin kun valta menee.
Luukkasen teesin mukaan Venäjä kuitenkin kuolee ilman tosiasiallista omistamista eli toisin sanoen Venäjä ei nykyisellään selviä globaalista kilpailusta ja sen tehokkuusvaatimuksista.
Venäjän talouden uudistaminen vaatisi tosiasiallisen omistusoikeuden vahvistamista, jonka myötä myös Venäjän demokratia vapautuisi Luukkasen mukaan nykyisestä panttivankeudestaan.
Päällekkäisiä omistusjärjestelmiä
– Venäjä aloitti 1990-luvulla marssin kohti kapitalismia, mutta se ei koskaan päässyt perille, sanoi Luukkanen.
– Vuonna 2004 aloitettiin energiayhtiöiden siirtäminen takaisin valtiolle, ja siitä lähtien omistus on taas tiivistymässä ja keskittymässä.
Nyky-Venäjällä vallitsee Luukkasen mukaan päällekkäin monenlaisia omistusjärjestelmiä, jotka eivät sulje toisiaan pois.
Ensinnäkin muutaman miljoonan vahvuinen pienyrittäjäjoukko sinnittelee markkinakapitalismin, korruption ja viranomaisten mielivallan välissä.
Toinen taso on suuri ja keskisuuri teollisuus, joka on pienen, hyvin verkostoituneen tai ”klaaniutuneen” miesjoukon hallussa. Tämä on oligarkki-kapitalismia.
Kolmantena on ”siloviki-kapitalismi”, eli vallanpitäjien ”sekurokratian” muodostama kasti, jolla on talouden komentotaso hallussaan.
Nykyinen sekurokratia pyrkii Luukkasen mukaan neuvostojärjestelmän osittaiseen palauttamiseen.
Ulkomaalaisten riskisijoitukset
– Kun Vladimir Putin on nyt pääministerinä matkustanut ympäri Venäjää, hän on nähnyt talouden ongelmat. Samalla on noussut tarve löytää syntipukkeja, ja sellaisiksi kelpaavat oligarkit ja ulkomaalaiset, sanoi Luukkanen ja muistutti siitä, miten Putin kesäkuussa läksytti miljardööri Oleg Deripaskaa tv-kameroiden edessä.
Luukkanen ei kuitenkaan usko väitteisiin, joiden mukaan Venäjän johto ei edes haluaisi uudistuksia maahansa.
– Sekurokratialla on paradoksaalinen ongelma: Venäjä on vahva, mutta ei niin vahva, että se voisi tehdä todellisia uudistuksia. Yleisellä tasolla kyllä haluttaisiin uudistuksia, mutta ei tiedetä, mihin todella ryhdyttäisiin.
Venäjällä toimivilla ulkomaalaisilla yhtiöillä on Luukkasen mukaan huomattava poliittinen riski. Omistuksen arvo voi mennä, kuten jotkut öljy-yhtiöt ovat joutuneet huomaamaan.
– Nyt suomalainenkin omistus on enemmän kuin riskisijoitus. Näyttää siltä, että Fortumin ja kumppanien toimista on tullut niin sanottu poliittinen sijoitus suomalaisten veronmaksajien rahoilla, kommentoi dosentti Arto Luukkanen.
uutiskirje 