Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on päättänyt luopua edeltäjänsä George W. Bushin hankkeesta sijoittaa ns. ohjuspuolustukseen kuuluvan tutka-aseman Tshekkiin ja kymmenen torjuntaohjusta Puolaan.
Jo muutaman viikon huhuttu päätös alkoi varmistua torstaina, kun Obaman kerrottiin soittaneen Tshekin pääministerille asiasta.
Obama on luultavasti virkakautensa alusta lähtien etsinyt keinoa löytää perääntymistie hankkeesta, joka on tulehduttanut Yhdysvaltain ja Venäjän välejä. Yhdysvallat on perustellut hanketta Iranin ohjusten uhalla, mutta Venäjän mielestä ohjuskilven Eurooppaan sijoitettavat osat uhkaisivat Venäjän omia ohjusjärjestelmiä.
Ulospääsyksi Obama keksi työryhmän, joka arvioi uudelleen ohjuspuolustuksen tarpeellisuuden. Työryhmän odotetaan julkaisevan loppuraporttinsa ensi viikolla, mutta ennakkotietojen mukaan se toteaa Iranin edistyvän odotettua hitaammin pitkän matkan ohjuksen kehittelyssä.
Suurempi huoli ovat työryhmän mukaan Iranin keskipitkän ja lyhyen kantaman ohjukset. Tämä päätelmä antaa mahdollisuuden luopua ohjuskilven eurooppalaisesta osasta ja kehittää sen tilalle jotain muuta lähemmäksi Iranin aluetta.
Helpottaa Venäjä-suhteita
Obaman päätös on toistaiseksi hänen suurin ulkopoliittinen irtiottonsa Bushin kauteen. Yhdysvallat voi nyt luopua hankkeesta, jota se ei oikeasti tarvitse. Samalla Venäjän ei tarvitse enää vastustaa hanketta, joka ei oikeasti sitä uhkaa.
Päätöksen ajankohta tuskin on sattuma. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on ensi viikolla tulossa ensimmäiselle vierailulleen Yhdysvaltoihin, jossa hänen on määrä osallistua G20-kokoukseen Pittsburghissa ja YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa.
Ohjuskilvestä luopuminen helpottanee huomattavasti neuvotteluja strategisia ydinaseita koskevasta sopimuksesta. Venäjä ja Yhdysvallat ovat periaatteessa sopineet pyrkivänsä joulukuuhun mennessä päättämään seuraajasta umpeutuvalle Start 1 -sopimukselle.
Palapelissä muitakin osia
Mutta Obaman päätöksessä lienee takana vielä suurempikin kuvio. Jonkin aikaa on huhuttu hänen valmistelevan isoa ulkopoliittista pakettia, jossa ainakin Venäjä, Israel, Iran ja Lähi-idän rauhanneuvottelut kiedottaisiin yhteen.
Tähän kuvaan sopisi se, että Medvedev vihjaisi tiistaina Venäjän pyörtävän kantaansa ja olevan valmis tukemaan uusia sanktioita Iranille, jos tämä ei tee tyhjiksi epäilyjä ydinaseiden kehittelystä.
Jos Venäjä lähtee YK:n turvallisuusneuvostossa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan rinnalla tiukentamaan Iran-sanktioita, myös Kiina voi lähteä mukaan.
Tehokkaat sanktiot voisivat saada Israelin perääntymään optiostaan iskeä Iranin ydinlaitoksiin. Samalla se saattaisi avata ovia uusille neuvotteluille palestiinalaisten kanssa.
Tuskin siis lienee sattumaa sekään, että Israelin puolustusministeri Ehud Barak sanoi torstaina, ettei Iran ole uhka Israelin olemassaololle. Aikaisemmin Israelin hallitus on väittänyt päinvastaista.
uutiskirje 