SPD kärsi murskatappion, Linke eteni
Liittopäivävaalien tulos muuttaa – ilmeisen pysyvästi – Saksan poliittista maisemaa. Jo edellisissä vaaleissa 2005 kristillisdemokraatit baijerilaisine sisarpuolueineen samoin kuin sosialidemokraatit kärsivät tuntuvan tappion, ja pienemmät puolueet voittivat. Nyt suunta jatkui, ja Saksaan syntyi kolme keskikokoista puoluetta.
CDU selviytyi kohtuullisin tappioin lähinnä liittokansleri Angela Merkelin henkilökohtaisen suosion ansiosta. Sen sijaan Baijeria vuosikymmenet kiistattomana yksinvaltiaana hallinnut CSU sai osavaltion äänistä enää runsaat 40 prosenttia. Yhteensä CDU/CSU sai 33,8 prosentin kannatuksen (– 1,4).
Sisäisten kriisien vaivaama ja sosiaaliturvaa heikentäneestä niin sanotusta Agenda 2010:stä päävastuun kantava SPD ei kyennyt saamaan liikkeelle kannattajiaan, joista melkoinen osa jätti äänestämättä – tai sitten hylkäsi puolueen. SPD:n tulos, 23,0 prosenttia (– 11,2), on alhaisin sitten liittotasavallan perustamisen.
Linke saavutti tavoitteensa
Vuoden 2005 vaaleihin vaaliliittona osallistunut ja vuonna 2007 puolueeksi muotoutunut Linke saavutti tavoitteensa ja sai äänistä 11,9 prosenttia (+ 3,2). Itäisissä osavaltioissa puolue on entuudestaan vahva ja nousi Sachsen-Anhaltissa ja Brandenburgissa suurimmaksi puolueeksi.
Saarlandia lukuun ottamatta Linke saavutti 2005 läntisissä osavaltioissa varsin vaatimattomia tuloksia. Nyt heikoin tulos on Baijerin 6,5 prosenttia. Linke vakiinnutti asemansa yleissaksalaisena puolueena, joskin sen kannatuksen painopiste on edelleen idässä.
Bündnis 90/die Grünen saavutti historiansa parhaan tuloksen, 10,7 prosenttia (+ 2,6). Sen kannatuksen painopiste taas on lännessä ja Berliinissä.
Oikeistoliberaali FDP on hyvinvoivan kansanosan markkinahenkinen puolue, joka on hylännyt aikaisemmat sosiaaliliberaalit näkemyksensä. Ennätysmäisellä 14,6 prosentin (+ 4,8) kannatuksellaan se takasi liittopäivillä enemmistön Merkelin johtamalle porvarilliselle hallitukselle.
Äärioikeiston kolme puoluetta menestyivät – Saksan naapureista Itävallasta ja Sveitsistä poiketen – heikosti ja saivat yhteensä 2 prosentin kannatuksen (– 0,2).
Poliittinen kamppailu kärjistyy
SPD:n kansleriehdokas Franz-Walter Steinmeier tulkitsi vaali-iltana puolueväen tuntoja toteamuksellaan: ”Tämä on katkera päivä Saksan sosialidemokratialle.” Steinmeier ilmoitti tähtäävänsä oppositiojohtajaksi liittopäivillä, mutta hänen valintansa liittopäiväryhmän johtoon ei ole selviö. Puolueessa kiihtyy sisäinen pyykinpesu.
Linken Gregor Gysi sanoi SPD:n heikkouden olevan ei vain puolueen itsensä, vaan koko Saksan ongelma. Jos SPD olisi saavuttanut tavoitteensa, hallitusyhteistyön jatkamisen CDU/CSU:n kanssa, olisi ”Entsozialdemokratisierung”, sosiaalidemokratiasta luopuminen jatkunut. Oman puolueensa hyvän menestyksen Gysi totesi olevan ansiota sosiaalisen oikeudenmukaisuuden johdonmukaisesta puolustamisesta.
Sekä Steinmeier että Gysi ennakoivat poliittisen kamppailun kärjistyvän. Kiistakysymyksiä ovat talous- ja sosiaalipolitiikan lisäksi muun muassa minimipalkan aikaansaaminen, yritykset heikentää irtisanomissuojaa ja ydinvoimaloiden käyttöajan pidentäminen, johon kristillisdemokraatit ja liberaalit pyrkivät.
FDP:llä kova lista hallitusohjelmaan
Guido Westerwellen johtama FDP ajaa hallitusohjelmaan markkinahenkisiä uudistuksia, kuten tuloveron alentamista, lievennyksiä yritysten verotukseen, valtion roolin heikentämistä talouselämässä ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen karsimista. Niillä on kannatusta varsinkin baijerilaisessa CSU:ssa, mutta myös Angela Merkelin omassa puolueessa.
Merkel tuskin kuitenkaan on suostumassa kaikkiin FDP:n vaatimuksiin. Tosin Merkel kävi neljä vuotta sitten varsin markkinahenkisen kampanjan. Hänen kansansuosionsa perustuu kuitenkin maltilliseen toimintaan liittokanslerina. Jos hän nyt muuttuisi ”rautarouvaksi”, se mitä ilmeisimmin kostautuisi kristillisdemokraateille neljän vuoden kuluttua. Vaali-iltana Merkel ilmoitti rakentavansa hallitusohjelmaa CDU:n vaaliohjelman pohjalle.
Suunta jatkui osavaltiovaaleissa
Keskenään riitaantuneet hallituskumppanit, kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit, kärsivät roiman tappion pohjoisen Schleswig-Holsteinin maapäivävaaleissa. Suurin puolue CDU menetti liki kolmanneksen ja SPD yli kolmanneksen äänistään. FDP ja vihreät yli kaksinkertaistivat kannatuksensa, ja Linke nousi maapäiville 6 prosentin äänisaaliilla.
Brandenburgissa sosiaalidemokraatit paransivat asemiaan suositun pääministerin Matthias Platzeckin ansiosta ja saivat kolmanneksen äänistä. Linke menetti hienoisesti ja sai 27,2 prosenttia. Liittopäivävaaleissa se kuitenkin oli yli kolme prosenttiyksikköä SPD:n edellä.
Riitaisa CDU sai viidenneksen äänistä, mille tasolle se viisi vuotta sitten romahti. FDP ja vihreät palasivat maapäiville, joilta äärioikeiston DVU kahden kauden jälkeen putosi. Kolmen äärioikeiston puolueen yhteinenkään äänimäärä ei olisi tuonut paikkaa parlamenttiin.
lehti 