Maahanmuuton kanssa kamppaileva Euroopan unioni saattaa pian menettää yhden suurista jäsenmaistaan, kun britit äänestävät kesäkuussa jatkostaan EU:ssa. Sisäisten poliittisten jakolinjojensa repimä EU on erimielisempi kuin koskaan.
Toisaalta unionin kriisit voivat lujittaa euroaluetta hyvinkin nopeasti, mikä on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, kirjoittaa tutkija Juha Jokela tuoreessa Ulkopolitiikka-lehdessä
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) pitkän aikavälin uudistuksia, ja työn on määrä valmistua keväällä 2017.
Työn taustalla on Kreikan kriisin kärjistyminen viime kesänä: se vahvisti näkemyksiä, joiden mukaan EMU:a on syytä uudistaa ripeästi, jotta euro kestäisi alueen sisältä tai ulkopuolelta tulevat taloudelliset ja poliittiset iskut. Sellainen olisi esimerkiksi Britannian ero.
”Pöydällä ovat muun muassa suunnitelmat euroalueen yhteisestä varainhoitohallinnosta ja jäsenvaltioiden välisistä fiskaalisista tasausmekanismeista”, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtajana toimiva Jokela.
”Tämän takia poliittiseen keskusteluun nousevat uudelleen esitykset euroalueen budjetista, verotusoikeudesta ja yhteisestä velanotosta. Uudistusten toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös poliittisen unionin vahvistamista”, arvioi Jokela.
EMU:a kehitettäneen joko hajautetun finanssipoliittisen vallan ja vastuun pohjalta tai kohti keskitettyä järjestelmää, jossa sekä talouspoliittista valtaa että vastuuta siirretään EU-tasolle. Näistä vaihtoehdoista on syytä keskustella myös Suomessa, Jokela kirjoittaa.