Tänään 8. heinäkuuta vietetään historian ensimmäistä Kainuu Pridea, ja myös Vasemmistonuoret on tapahtumassa mukana. Vaikka Pride-tapahtumia markkinoidaan lähinnä rakkauden juhlana, ovat ne alkujaan, ja edelleen, poliittisia tapahtumia.
On tärkeää, ettei Priden poliittisuutta unohdeta, koska edelleen kyse on perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien takaamisesta kaikille, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. On toki välttämätöntä, että edes yhtenä päivänä vuodesta jokainen saa olla ylpeä itsestään ja olla julkisesti juuri sitä, mitä on, mutta senhän pitäisi olla se normaali tilanne 365 päivänä vuodesta. Eräs Helsinki Priden osallistuja totesikin Priden olevan vähän niinku housuun kuseminen talvipakkasella.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, jakamattomina. Ne eivät ole mielipidekysymys, eikä niiden suhteen voi olla puolueeton tai neutraali, omasta ammatistaan riippumatta. Helsinki Prideen osallistunut virka-asuinen sotilas kohahdutti ja sai monet pohtimaan, voiko sotilas ottaa julkisesti kantaa ihmisoikeuksien puolesta. Sotilaiden osallistuminen mielenosoituksiin ei ole ongelmatonta, ja on hyvä, että sitä rajoitetaan. Välttämättä en haluaisi nähdä sotilaita vaatimassa hallituksen kaatamista, ja aivan varmasti en haluaisi, että he olisivat mukana vaatimassa Suomen rajoja kiinni. Onko kuitenkin samalla tavalla arveluttavaa, jos sotilas ilmaisee kannattavansa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia?
Onko arveluttavaa, jos sotilas ilmaisee kannattavansa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia?
Jos yksittäisen sotilaan osallistuminen Prideen tuntuu kyseenalaiselta, asian voisi ratkaista niinkin, että puolustusvoimat tukisi julkisesti Prideja ja kehottaisi esimerkiksi henkilökuntaansa osallistumaan niille. Tällainen näkyvä kannanotto voisi myös helpottaa asepalvelustaan suorittavien sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asemaa. Vastaavia julkisia kannanottoja toivoisin myös muilta, varsinkin tietynlaista “äijäkulttuuria” ja maskuliinia miehisyyttä ylläpitäviltä ja vaalivilta tahoilta, kuten urheiluseuroilta ja lajiliitoilta. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Suomen yleisurheiluliitto marssisi Pridella tai Jääkiekkoliiton puheenjohtaja julistaisi kaikki Suomen kaukalot, areenat ja jäähallit syrjinnästä vapaiksi alueiksi, joissa jokainen saa olla oma itsensä.
Priden tavoitteet – vapaus valita ja oikeus olla – eivät toteudu, jos emme onnistu muuttamaan yhteiskunnassa vallitsevia asenteita. Siksi tarvitsemme poliittisia Prideja ja laajaa, julkista tukea niille. Ihmisten on saatava olla ylpeitä itsestään vuoden jokaisena päivänä, ja siitä olemme vastuussa me kaikki.
uutiskirje 
