KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kööpenhaminassa punnitaan poliittinen tahto

Ilmaston lämpeneminen koettelee sekä ihmistä että luontoa. Jääkarhu on yksi ilmastonmuutoksen pahiten uhkaamista lajeista.

Ilmaston lämpeneminen koettelee sekä ihmistä että luontoa. Jääkarhu on yksi ilmastonmuutoksen pahiten uhkaamista lajeista. Kuva: Jon Aars / Norwegian Polar Institute / WWF-Canon

Maailman luonnonsäätiö WWF vaatii teollisuusmailta 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen jäisi alle haamurajaksi määritellyn kahden asteen. Maiden tähänastiset tavoitteet ovat selvästi vähäisempiä.

ELIAS KROHN
17.10.2009 6.00

Tietoa ilmastonmuutoksesta on ollut jo pitkään, mutta poliittinen tahto siihen puuttumiseksi on virinnyt hitaasti.

– 1993 esittelin kalvoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ihan samat kalvot voisi nytkin ottaa esille, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder järjestönsä ilmastoaamiaisella torstaina.

Huoli juontaa juurensa kauemmaskin historiaan: ruotsalainen luonnontieteilijä Svante Arrhenius esitti jo vuonna 1896, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuva ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu voi johtaa maapallon lämpenemiseen. Yleisenä keskustelunaiheena asia on ollut reilut kaksikymmentä vuotta ja saanut sinä aikana jatkuvasti lisää huomiota.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ratkaiseva vaikutus oli Rohwederin mukaan Maailmanpankin pääekonomistin Nicholas Sternin vuonna 2006 laatimalla raportilla ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan ilmastonmuutos voi johtaa maiden bruttokansantuotteiden vähenemiseen jopa 20 prosentilla. Ilmastonmuutoksen torjumisen aiheuttama lasku olisi sen sijaan vain yksi prosentti bkt:sta.

Rahasta puhuminen herätti taloudelliset ja poliittiset päättäjät.

– Viime aikoina Stern on puhunut, että silloiset arviot ilmastonmuutoksen kustannuksista menivät aivan alakanttiin, Rohweder jatkoi.

Teollisuusmailla
päävastuu

Tilaisuudessa esiteltiin Maailman luonnonsäätiö WWF:n uusi englanninkielinen taskuopas, joka johdattaa ilmastopolitiikan ajankohtaisiin peruskysymyksiin.

Joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WWF:n tavoitteena on sopimus, joka pitäisi lämpenemisen alle kahdessa asteessa. YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan tämä olisi tarpeen katastrofaalisimpien seurausten estämiseksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden olisi vähennettävä päästöjään vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kehitysmaiden olisi puolestaan rajoitettava päästöjään 30 prosenttia verrattuna siihen, mitä niiden arvioidaan olevan ilman vähennyksiä. Vuoteen 2050 mennessä globaalin päästövähennyksen tulisi olla jo 80 prosenttia.

WWF pitää oikeudenmukaisena korostaa rikkaiden teollisuusmaiden vastuuta. Järjestö esittää niille kaksoisvelvoitetta: omien päästövähennysten lisäksi niille tulisi säätää sitova velvoite kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen. Apua annettaisiin esimerkiksi ilmastoystävällisen teknologian, koulutuksen ja hallinnon kehittämiseen.

– Se ei saa olla samaa rahaa, joka on luvattu köyhyyden vähentämiseen ja YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen, painotti WWF Suomen tuore ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.

Rahoituslähteenä WWF käyttäisi päästöoikeuksien huutokauppaa ja kansainvälisen lentoliikenteen verotusta. Myös kehitysmaat olisivat mukana rahoituksen hallinnoimisessa.

Tavoitteet yhä
vaatimattomia

Suomen pääneuvottelijana ilmastoneuvotteluissa toimiva Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä totesi WWF:n vaatimusten olevan lähellä EU:n linjauksia. EU on tosin tällä hetkellä valmis hyväksymään vain 30 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Teollisuusmaista vain EU:n ulkopuolella oleva Norja on ilmoittanut tavoitteekseen 40 prosentin vähennyksen.

– Yhteenlaskettuna teollisuusmaiden tavoitteet eivät merkitse vielä edes 20 prosentin vähennyksiä, Haunia sanoi.

Kaikki isot kysymykset ilmastoneuvotteluissa ovat hänen mukaansa toistaiseksi auki. Erityisesti Yhdysvaltojen myöhäinen mukaantulo on viivyttänyt prosessia.

– Paljon riippuu siitä, millainen rahoitusjärjestelmä saadaan aikaan.

Myös EU:n linjaukset ovat vasta muotoutumassa. Ensi viikolla ECOFIN-neuvosto tekee päätöksiä rahoituskysymyksistä ja ympäristöneuvosto päättää, miten EU neuvottelee Kööpenhaminaa edeltävässä Poznanin ilmastokokouksessa joulukuussa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään