Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättää lakialoitteen ryhmäkanneoikeuden laajentamiseksi. Tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie.
Nykyisin ryhmäkanne on mahdollinen vain kuluttaja-asioissa kuluttaja-asiamiehen nostamana. Vasemmistoliitto esittää itsenäistä kanneoikeutta rekisteröidylle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on työntekijöiden edunvalvonta työntekijän ja työnantajan työsuhteesta johtuvien riita-asioiden käsittelyyn.
Aloitteen tavoitteena on, että kansalaiset rohkaistuvat hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät sitä muutoin tekisi.
Lisäksi rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on ympäristöasioihin tai ihmisoikeuskysymyksiin vaikuttaminen, olisi itsenäinen kanneoikeus näissä asioissa. Myös tasa-arvovaltuutetulle ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle esitetään oikeutta ajaa kannetta kuluttaja-asiamiehen tavoin.
Oikeuden hakeminen kallista ja vaikeaa
– Tavalliselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein myös kallis prosessi. Aloitteen tavoitteena on, että kansalaiset rohkaistuvat hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät sitä muutoin tekisi, sanoo Annika Lapintie.
Lakialoitteen tavoitteena on parantaa niiden kansalaisten asemaa, jotka ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan muita heikommassa asemassa ja jotka eivät muutoin oikeudenkäynnissä vaatisi oikeuksiensa toteuttamista. Tällainen ryhmä on esimerkiksi Suomessa tilapäisesti töitä tekevät ulkomaalaiset, joilla on usein heikot tiedot oikeuksistaan ja suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Myös monen vammaisen ihmisen asema on heikko.
Keplottelijoille suurempi riski
Ammattiliitoille itsenäinen kanneoikeus olisi vahva työkalu työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Työelämän kansainvälistyessä ja pätkä- ja silpputöiden yleistyessä työsuojelu- ja muiden viranomaisten valvontamahdollisuudet ovat heikentyneet. Esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät eivät usein osaa ja uskalla vaatia oikeuksiaan.
– Järjestöjen kanneoikeus täydentäisi viranomaisvalvontaa, mutta myös tukisi riitojen ennaltaehkäisyä, Lapintie sanoo.
– Rehellisiä yrittäjiä kuormittavan valvonnan ja paperisodan sijaan väärinkäytökset vähenisivät, kun keplottelijoilla olisi nykyistä suurempi riski joutua oikeuteen.
Lapintien mukaan ympäristöjärjestöjen kanneoikeus mahdollistaisi esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamisen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemisen. Ihmisoikeusjärjestöjen kanneoikeus puolestaan antaisi vaikkapa vammais- tai vanhusjärjestölle välineen vaatia riittäviä kunnallisia palveluita.