Lapsihaave todeksi ilman kumppania

Oma lapsi oli ollut Heidi Tihilän, 35, haaveissa niin pitkään kuin hän pystyy muistamaan. Hänellä oli takanaan pari pidempää parisuhdetta, mutta takana oli jo useita vuosia sinkkuna.

Biologinen kello alkoi ilmoitella itsestään iän karttuessa kolmenkympin jälkeen. Sopivaa kumppania, jonka kanssa perustaa perhe, ei kuitenkaan vuosien kuluessakaan löytynyt.

– Uskon, että kumppanin löytäminen tulee haastavammaksi, kun ihminen tulee vanhemmaksi. Nuorempana heittäytyy helpommin suhteeseen. Kriteerit kasvavat iän myötä ja menneissä suhteissa voi olla pettymyksiä, joiden takia tulee varovaisemmaksi. Netti on tämän päivän juttu, mutta kaikki eivät pidä netistä tutustumispaikkana, kuten en itsekään, Heidi sanoo.

Mielessä alkoi kypsyä ajatus äidiksi ryhtymisestä yksin. Heidi puhui tästä avoimesti myös ystäväpiirissään.

– Erilaisia vaihtoehtoja tuli puntaroitua, mutta esimerkiksi hedelmöityshoito yksityisellä sektorilla oli hinnan takia poissuljettu vaihtoehto. Hinnat voivat kohota jopa 20 000 euroon. Myöskään julkisella puolella yksin elävä ei saa samoja tukia kustannuksiin kuin heteroparit. Satunnaissuhteen kautta raskaaksi hankkiutuminen suojaamatonta seksiä harrastamalla ei tuntunut sekään oikein turvalliselta ja reilulta vaihtoehdolta, vaikkei toinen osapuoli saisikaan koskaan tietää.

”Me voisimme auttaa”

Erään illanvieton yhteydessä tuttavaparilla oli Heidille ehdotus.

Me voisimme ehkä auttaa sinua, he aloittivat…

Tuttavapari kertoi oman lapsiluvun olevan jo täynnä, joten parin mies tarjoutui lahjoittamaan siittiöitään, jotta Heidi voisi saada lapsen. He kertoivat, etteivät haluaisi puuttua lapsen kasvatukseen ja yhdessä sovittiin, että kavereina jatkettaisiin. Yhteistuumin kolmikko päätti lähteä toteuttamaan ideaa.

– Sovimme arvioidun ovulaationi aikaan sopivan aikataulun, jolloin ystäväparini lapset olivat koulussa ja päiväkodissa. Lahjoittaja hoiti asiansa purkkiin ja menin itse makkarin puolelle yksinäni ja sijoitin apteekista saatavalla lääkeruiskulla aineet sinne minne ne kuuluvat. Kätilökaverini antoi hyviä vinkkejä. Kolmannella kerralla tärppäsi, Heidi muistelee.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin syntyi poika, joka on nyt Heidin silmäterä. Ensimmäiset puoli vuotta meni hujauksessa vauvan perustarpeista huolehtiessa, mutta sittemmin meno on tasaantunut ja yhteisiä rutiineja muodostunut.

Lapsi on nyt yksivuotias. Heidi ei ole hetkeäkään katunut päätöstään, vaikka taloudellisesti on tiukkaa. Tuet, joita Heidi saa, ovat joiltakin kuukausilta 700 euroa kuussa. Niillä pitäisi saada täytettyä kahden ihmisen tarpeet.

Aikaisemman laivatyönsä ansiosta Heidi sai ostettua omistusasunnon, jonka hän toivoo voivansa pitää talousmurheista huolimatta.

”Sitten kun lapsi alkaa itse kysellä, kerron kuten asia on. Lahjoittajan kanssa tästä on puhuttu jo etukäteen.”

Kumppani saa tulla, jos tullakseen

– Välillä on yksinäistä, kun ei voi jakaa lapsen kasvuun liittyviä pieniä ihmeitä kuten, katso, nyt se laittaa siivilän päähän, Heidi vitsailee pojan jokellellessa ja sovittaessa keittiösiivilää hatuksi vieressä.

Poika on Heidin mukaan huippuaktiivinen ikiliikkuja, mutta hyväntuulinen.

Verkostoa muiden yksinhuoltajaäitien kanssa on löytynyt muun muassa perhekerhosta ja Heidi toivoo saavansa lapselle tukiperheen tuttavaperheestä. Tulevaisuudessa hän aikoo jossain vaiheessa palata työelämään, kun lapsi on isompi ja matkustella yhdessä lapsen kanssa. Lisää lapsia ei ole suunnitteilla.

– Pojalla on jakamaton huomioni. Kumppania ei ole mahdollista tässä elämäntilanteessa etsiä, mutta se saa tulla aikanaan, jos on tullakseen.

Lapsenhankinnassa auttaneen tuttavapariskunnan kautta Heidi on saanut muun muassa lastenhoitoapua ja myös toisen isovanhemman pojalle. Lapsen alkuperästä tietävät lisäksi muutamat Heidin ystävät.

– Sitten kun lapsi alkaa itse kysellä, kerron kuten asia on. Lahjoittajan kanssa tästä on puhuttu jo etukäteen.

Tässä kuten muissakin asioissa Heidi luottaa, että asiat menevät hyvin omalla painollaan.

– Olen todella onnellinen, että tarjoutui tämä mahdollisuus, mikä oli kaikille hyvä ja turvallinen ratkaisu. Uskoisin, että on aika harvinaista, että lahjoittaja löytyy omasta kaveripiiristä, mutta uskallan suositella.

Yksin vanhemmaksi?

Erilaiset sopuratkaisut lapsen hankkimiseen ovat mahdollisesti yleistyvä trendi.

Kansanedustaja Jani Toivola näytti esimerkillään, että se on mahdollista vanhemmuuskumppanuudella myös miehen ollessa ensisijainen lähivanhempi.

Mediassa on puhuttanut syntyvyyden lasku Suomessa. Sopivan kumppanin löytyminen voi olla yksi syy samoin kuin epävarmat tulevaisuudennäkymät talouden ja työllisyyden suhteen.

Yksin vanhemmaksi haluavat voivat kohdata pareja isompia haasteita sen lisäksi, että kumppanin henkinen ja taloudellinen tuki jää puuttumaan. Kotimaisia adoptioita tehdään vuodessa vähän, 50 vauvaa vuodessa. Vanhemmiksi haluavia sen sijaan olisi runsaasti enemmän. Asiaa selvittäneen Heidin käsityksen mukaan vakavaraiset heteroparit ovat ensisijalla ja yksineläjät heikoilla.

– Adoptiolain mukaan lapsi tulee sijoittaa ensisijaisesti kahden vanhemman perheeseen, joten kotimaisia adoptioita yhden vanhemman perheisiin ei ole juuri tietojeni mukaan tehty, sosiaalityöntekijä Leena Hirvensalo Pelastakaa Lapset ry:ltä kertoo.

Ulkomaisessa adoptiossa odotusaika yksin adoptoivalle voi olla jopa kahdeksan vuotta. Jotkut maat eivät halua antaa yksinäiselle naisille adoptoitavaksi lapsia tai heille annetaan erityistarpeita omaavia lapsia. Adoptioprosessi pitäisi etenkin yksin adoptoivan aloittaa pitkien odotusaikojen takia ajoissa ja jotkut voivat joutua luopumaan unelmastaan odotusaikojen takia yli-ikäisinä.

Kohdunvuokraus laitonta

Tiedottaja Marja Utela Interpediasta kertoo, että kansainvälinen adoptio yksin elävälle on kyllä mahdollinen ja edellytykset sekä odotusajat vaihtelevat maakohtaisesti. Hyvät tukiverkostot ja valmiudet huomioida lapsen erityistarpeet ovat tärkeitä.

Hedelmöityshoitoja annetaan yksinäisille naisille tällä hetkellä lähinnä yksityisellä puolella, jossa kustannukset voivat muodostua suuriksi.

– Kela ei myönnä korvauksia hoidoista ja lääkkeistä yksinäisille naisille kuten pareille. Kela-korvausta voi kuitenkin saada hormonitutkimuksiin ja infektiotestaukseen yhden kerran, kätilö ja sairaanhoitaja Päivi Aitos lapsettomuusklinikka Fertinovalta kertoo.

Kohdunvuokraus on Suomessa laitonta, mutta jotkut lähtevät siinä tarkoituksessa ulkomaille kuten Intiaan tai Venäjälle. Lahjoitettuja siittiöitä saa Euroopan siittiöpankin kautta ja Suomessa hedelmöityslaki määrittelee, että lapsi saa 18-vuotiaana tietää lahjoittajan nimen ja yhteys-tiedot. Esimerkiksi Tanskassa hoidot saa anonyyminä. Jos raskaaksi tuleminen vaatisi lahjoitettuja munasoluja, niiden saamiseen on myös pitkät jonot ja hoitovaihtoehdot ovat silloin esimerkiksi Tšekeissä tai Riiassa.