Kakkostyypin diabetesta sairastavien lääkekorvauksen alentaminen nousi esiin myös eduskunnassa kyselytunnilla torstaina. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kysyi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta (ps), ymmärtääkö hallitus leikkauksen järjettömyyden ja inhimillisen hinnan.
– Monille ihmisille kyse on isoista rahoista. Lääkekorvauksien leikkauksilla ei saada edes säästöjä, jos diabeetikot joutuvat sen seurauksena tinkimään sairautensa hoidosta, Pekonen sanoi.
– Me tiedämme, että hoitamattomana kakkostyypin diabetes aiheuttaa munuaissairauksia, infarkteja, hermovaurioita, amputaatioita ja sokeutumisia, ja nämä sairaudet tulevat todella kalliiksi ja ovat myös todella suuria tragedioita yksilöille, hän jatkoi.
”On muitakin potilasryhmiä”
Mattilan vastaus oli niin epämääräinen, että jäi hämäräksi, ymmärsikö hän Pekosen kysymyksen. Mattila sanoi, että ”meillä on varmasti samat luvut olleet myös pohjana sille, kuinka paljon nämä lääkesäästöt tulevat sitten eri ikäluokissa vaikuttamaan”.
– Mutta on huomioitava myös se, että meillä on myös muita potilasryhmiä, joilla on suuria lääkemenoja — entä se yksinhuoltajaäiti, jolla on astmalääkkeitä? Kannattehan te huolta myös heistä? hän esitti vastakysymyksen.
Mattilan mielestä lääkekorvausjärjestelmää tulee tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuutena ja uusia se tasa-arvoisemmin niin, ”että se ei ole juuri yhtä potilasryhmää näin koskeva vaan että voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten pienituloisten lääkehoito toteutuu”.
Hoitoa elintapojen perusteella?
Lisäkysymyksessään Pekonen viittasi hallituksen esityksen perusteluihin, joissa vihjataan epäsuorasti, että kakkostyypin diabetes olisi itse aiheutettu sairaus.
– Ensinnäkään tämä ei pidä paikkaansa, ja toiseksi se on kestämätön peruste korvaustason leikkaukselle. Elintapoja on totuttu Suomessa pitämään yksityisasiana, eivätkä ne vaikuta siihen, millaista hoitoa on kullekin saatavilla. Suomalainen terveydenhuolto perustuu kaikkien yhdenvertaisuuteen hoidon suhteessa.
– Arvoisa ministeri Mattila, aikooko hallitus muuttaa lääkekorvauslainsäädäntöä ja myös lainsäädäntöä laajemminkin niin, että ihmisiä aletaan arvottaa elintapojen mukaan? Pekonen kysyi.
Liikuntaa ja ruokavaliota
Mattila vastasi, että ei vihjaa tällaista.
– Ja tässä edelleen lääkekorvaus säilyy, 65 prosenttia, ja se tulee samalle tasolle kuin verenpaine- ja muut sydänlääkkeet.
– Ja sen lisäksi, arvoisa kysyjä, meillä on kirjattu rationaalinen lääkehoito hallitusohjelmaan, ja sen puitteissa minä tulen tekemään kaikkeni, että esimerkiksi myöskin lääkkeetön hoito etenee, ja sillä en todellakaan vihjaa mihinkään elintasosairauteen vaan siihen, että suomalaisella lääkkeettömän hoidon ja lääkehoidon yhteisvoimalla olisi sitten mahdollisuus parantaa elinvoimaa ja väestön tasa-arvoista hyvinvointia.
Mattila tarkensi, että lääkkeettömään hoitoon liittyvät myös elintavat – liikunta, ruokavalio ja ohjaus.
– Ilman sitä emme pääse eteenpäin lääkkeettömässä hoidossa, ja sote on myöskin siihen ratkaisu.
Sokerivero olisi vaikeaa
Diabeetikkojen lääkekorvauksen vaihtoehdoksi on esitetty sokeriveroa, joka paikkaisi makeisveron poistamisesta syntyvän sadan miljoonan euron aukon.
Mattila sanoi kannattavansa henkilökohtaisesti sokeriveron tyyppistä ratkaisua.
– Miten sitä hallitus voi edistää, jää nyt tässä varmasti nähtäväksi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että makeisvero jouduttiin EU:n toimesta poistamaan.
– Sille haetaan korvaavaa, mutta on osoittautunut erittäin vaikeaksi luoda siihen korvaava vero.
Säästöjä Orpo piti ikävinä.
– Olen varma, että ministerit vastuualueillaan tekevät erittäin vastuullista työtä ja hakevat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ratkaisuja. Mutta on ihan selvää se, että jokainen säästö tuntuu jossakin, ja siksi me teemme kaikkemme, että Suomen taloutta saadaan kasvuun ja tästä säästämisen kierteestä päästään eroon. Ja se onnistuu sillä, että meillä on laajempi ja parempi työllisyys ja talouskasvu.