Hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa listaamiaan tavoitteita, toteaa talouspolitiikan arviointineuvosto perjantaina valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossaensi vuoden budjetista. Julkisen sektorin alijäämä kasvaa. Rakenteellisen alijäämän muutoksella mitattuna finanssipolitiikka on neuvoston mukaan elvyttävää, vaikka hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi finanssipolitiikkaa pitäisi sen mielestä asteittain kiristää.
Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on työllisyyden parantaminen 72 prosentin työllisyysasteeseen. Arviointineuvoston mielestä tavoite on epärealistisen kova verrattuna keinoihin, joilla hallitus tavoitteisiinsa pyrkii. Työllisyysaste on viimeksi ollut 72 prosentin tasolla vuonna 1990 ennen lamaa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste kasvaa nykyisestä 68,5 prosentista 70,1 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatisi ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua vielä noin 70 000 työllisellä. Esimerkiksi meneillään olevien työttömyysturvan uudistamista koskevien neuvottelujen tavoitteena on työllisyyden kasvu vain 8 000 hengellä.
Kikyn vaikutuksia liioiteltu
Ensi vuoden alussa voimaan tulevan kilpailukykysopimuksen pitäisi edesauttaa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, mutta talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan sopimuksen vaikutuksia on yliarvioitu.
Neuvosto toteaa, että työvoimakustannusten alentamisen vaikutus työllisyyden kasvuun vaikeasti arvioitavissa, mutta ”hallitus käyttää huomattavan optimistisia arvioita”.
”Kuten arviointineuvosto kevään raportissaan totesi, taloustieteellinen tutkimus ei näin suuria arvioita tue. Realistisemmilla oletuksilla työllisyysvaikutus jää alle puoleen hallituksen arviosta, mikä samalla tarkoittaisi että kilpailukykysopimus heikentäisi julkisen talouden tasapainoa noin 500 miljoonalla eurolla”, raportissa todetaan.
Heikentää julkisen talouden tasapainoa
Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronkevennykset pienentävät neuvoston mukaan julkisen sektorin tuloja ja heikentävät siten julkisen talouden tasapainoa 1,1 – 1,2 miljardilla eurolla vuosina 2017–2019 ja pitkällä aikavälillä noin 840 miljoonalla eurolla vuosittain.
Hallitus laskee, että kiky-sopimus on pitkällä aikavälillä suunnilleen kustannusneutraali, koska työvoimakustannusten alennus parantaa työllisyyttä noin 40 000 hengellä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan tältä laskelmalta on siis pohja pois.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Roope Uusitalo.