KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Miksi kauppaa pitäisi käydä lännen ehdoilla?

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli Euroopan-vierailullaan marraskuussa muun muassa TTIP-sopimuksesta Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli Euroopan-vierailullaan marraskuussa muun muassa TTIP-sopimuksesta Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Kuva: Lehtikuva/John Macdougall

Erkki Laukkanen
17.12.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Viimeiset 25 vuotta ovat olleet alueellisten kauppasopimusten kulta-aikaa. Mediassa niitä on markkinoitu vapaakauppasopimuksina. Todellisuudessa ne ovat jotakin ihan muuta.

Moni meistä on törmännyt kirjainyhdistelmiin CETA, TTIP, TTP ja TiSA ymmärtämättä muuta kuin että jollakin tavalla ne ”vapaakauppaan” liittyvät. Tulleja ja kaupan teknisiä esteitä poistetaan, meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Tavallinen, omassa arjessaan elävä kansalainen, on saattanut myös huomata, että varsin usein näiden kirjainyhdistelmien yhteydessä puhutaan lännestä, länsimaisista arvoista ja niiden puolustamisesta suhteessa sellaisiin itäisiin voimiin kuin Venäjä, Kiina ja Intia.

TTIP ei ole vapaakauppasopimus. Se ei ole edes kauppasopimus.

Perusviesti näyttäisi olevan, että ilman näitä alueellisia ”vapaakauppasopimuksia” lännen kyky ohjata maailmantalouden kehitystä vaarantuu. Ja lopulta, jos tämän annetaan tapahtua, edessämme on jonkinlainen ”örkkien” valtakausi – jotakin sellaista, jota emme varmasti halua. Siksi lännen on mukautettava muut tahtoonsa.

Näin tulkiten kysymyksessä on se sama herruustarina, jota Ostwald Spengler teoksessaan Länsimaiden perikato kritisoi jo lähes sata vuotta sitten. Spenglerin mukaan lännen tuhoksi – ei voitoksi, kuten valtamediassa väitetään – koituu lopulta sen kyvyttömyys ottaa huomioon muita toimintakulttuureja.

Selvimmin tätä kehitystä ilmentää TTIP:stä, USA:n ja EU:n välisestä ”kumppanuudesta”, käyty keskustelu. TTIP-neuvottelut alkoivat vuonna 2013 pyrkimyksestä luoda lisää kasvua ja työpaikkoja. Mutta jo vuotta myöhemmin TTIP:tä myytiin geopoliittisena keinona säilyttää lännen valta-asema maapallolla.

Hyvä esimerkki tästä on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen julkaisu EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta (SAK, STTK ja Akava; 4.4.2014), jossa palkansaajakeskusjärjestöt asettuvat EU:n ja USA:n puolelle Kiinaa ja Venäjää vastaan.

Pääasialliseksi perusteeksi ”kumppanuudelle” järjestöt ilmoittavat sen, että ”EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen vähentäisi riippuvuutta maista, jotka eivät jaa niiden yhteisiä arvoja kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia”. Järjestöjen omaa toimialaa, työmarkkinakysymyksiä, muistiossa ei pohdittu.

Siinä vaiheessa minun hälytyskelloni alkoi päristä. Onko tässä käynnistynyt samanlainen näytelmä kuin EU:n sosiaalidialogissa jaksolla 2005–2007 näyteltiin, kun ”joustoturvasta” (flexicurity) leivottiin EU:n uusi työmarkkinamalli? Sekin malli hyväksyttiin korkeimmalla mahdollisella tasolla meidän kaikkien nimissä, ilman että meiltä kysyttiin mitään.

Senkin mallin piti tuottaa lisää kasvua ja työllisyyttä. Mutta toisin kävi. Käsiimme jäi tabun kaltainen työmarkkinamalli, jonka toimeenpanosta oma ”nomenklaturamme” joutuu raportoimaan EU:lle, ilman että vallankäytön kohdejoukko, me palkansaajat, tiedämme raportoinnista ja sen merkityksestä mitään.

Jotakin sellaista tarjoaisi nyt myös TTIP. USA on ratifioinut YK:n työjärjestön perussopimuksista vain vanki- ja lapsityövoiman käytön kieltoa koskevat sopimukset. On toiveajattelua väittää, että muut, muun muassa työllisyyden hoitoa koskevat sopimukset voitaisiin kuitata pelkällä julistuksella.

Mitä muuta on jätetty kertomatta? TTIP ei ole vapaakauppasopimus. Se ei ole edes kauppasopimus. Se on kumppanuussopimus, jonka ensisijaisena tavoitteena on turvata sen ”Washingtonin konsensuksen” jatkuvuus, jolla maailmantaloutta on toisen maailmansodan jälkeen hallittu.

Sen konsensuksen tarpeesta voi olla monta mieltä. Itse en siitä kovin paljon perusta, kuten en muistakaan herruuden muodoista. Mutta TTIP ja sen verrokit ovat sitä mitä suurimmassa määrin. Niiden ohjausmekanismit ovat sotilasstrategioista tuttujen rintamalinjojen kaltaisia.

Otetaan pari esimerkkiä. Vuonna 2013 Intia ilmoitti kunnianhimoisesta aurinkoenergiaohjelmasta, jota myös USA julkisuudessa tuki esimerkillisenä kestävän kehityksen hankkeena. Sen jälkeen USA on tehnyt kaikkensa hankkeen muotoilemiseksi amerikkalaisia yhtiöitä suosivaksi.

Ja mitä USA edellä, sitä EU perässä. Esimerkkinä tästä on EU:n ja Länsi-Afrikan välinen kauppasopimus, jota sopimuksen kriitikot kutsuvat sopimuspohjaiseksi siirtomaavallaksi. Kiristyskeinona sopimuksen hieronnassa on käytetty tulleja: ne palaavat, jos EU:n tahtoon ei suostuta.

Mikä on seuraava askel? Sitä on itse asiassa aika vaikea sanoa. Vapaakauppasopimusten todellinen merkitys on politisoitunut kaikkialla siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä pidetään elitistisinä, ympäristö- ja sosiaalivaikutukset sivuuttavina herruusjärjestelyinä. Ja sellaisiahan ne ovatkin.

Eikä Donald Trumpilla ole mitään keinoja tehdä niistä suosittuja. Eikä hän ehkä haluakaan. Washingtonin konsensus on murtunut.

Kirjoittaja on ekonomisti ja kauppatieteiden tohtori.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset