KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Tällainen oli uutisvuosi 1316

Malin hallitsija Mansa Musa kultakolikko kädessään, kuva katalonialaisesta kartasta 1300-luvulta.

Malin hallitsija Mansa Musa kultakolikko kädessään, kuva katalonialaisesta kartasta 1300-luvulta. Kuva: Bibliothèque Nationale de France

Eurooppaa koetteli hirmuinen nälänhätä, Mansa Musa rakensi Länsi-Afrikassa Malin suurta valtakuntaa, ja Suomi sai historiansa ensimmäisen asiakirjan.

Arto Huovinen
31.12.2016 13.00
Fediverse-instanssi:

Väestö 1316

Arviot maailman kokonaisväestöstä 1300-luvun alkuvuosina vaihtelevat välillä 300–500 miljoonaa. Se oli siis noin 4–7 prosenttia nykyisestä väkiluvusta.

Euroopan väkiluku oli ehkä 70–80 miljoonaa.

Maailman suurimmat kaupungit olivat eri arvioiden mukaan joko Kiinan Hangzhou tai Egyptin Kairo.

Euroopassa yli 80 000 asukkaan kaupunkeja olivat Pariisi, Milano, Firenze ja Venetsia. Seuraavina tulivat Lontoo, Köln ja Barcelona.

Vuoden 1316 eli MCCCXVI:n ensimmäinen päivä oli torstai tuolloin noudatetun juliaanisen kalenterin mukaisesti.

Euroopassa elettiin hirvittäviä aikoja. Vuosien 1315–1317 nälänhätä oli saanut alkunsa siitä, kun vuoden 1315 sato meni pilalle. Koko vuoden oli satanut melkein taukoamatta, ja ihmiset pelkäsivät tosissaan Raamatun vedenpaisumuksen toistuvan.

Vuoden 1316 keväällä sateet jatkuivat, ja sato meni jälleen tärviölle. Miljoonia ihmisiä kuoli nälkään.

Aikalaiskertomusten mukaan nälänhätä johti paikoin jopa kannibalismiin. Puolassa ja Sleesiassa kerrottiin hirtettyjen ruumiita jaetun ruoka-avuksi köyhille.

On arveltu, että tunnettu satu Hannu ja Kerttu pohjautuu suuren nälänhädän aikana Saksassa kerrottuihin tarinoihin. Taustalla olivat tapaukset, joissa vanhemmat hylkäsivät lapsensa selviytyäkseen itse, ja ikävältä kalskahtava ihmissyönti ulkoistettiin sadussa noidalle.

Eniten kärsivät tietysti köyhät, kun leivän hinta kohosi nopeasti moninkertaiseksi.

Nälänhädän taustalla ilmastonmuutos

Suurin yksittäinen syy nälänhädän taustalla oli ilmastonmuutos eli niin kutsuttu pieni jääkausi. Sen alkamisajasta ei ole täyttä yksimielisyyttä, mutta ensimmäisiä merkkejä oli nähtävässä jo 1200-luvun jälkipuoliskolla.

Pieni jääkausi ei aiheutunut ihmisen toiminnasta vaan liittyi ilmaston luonnolliseen vaihteluun.

Ilmaston kylmeneminen johti jo ennen sadevuosia kasvukauden lyhenemiseen. Samaan aikaan pienenivät tärkeimmän ruokakalan sillin saaliit.

Suuri nälänhätä katkaisi Euroopassa suunnilleen vuodesta 1000 jatkuneen nopean väestönkasvun.

Olojen heikkeneminen teki joskus näillä tienoilla lopun Grönlannin viikinkiasutuksesta.

Nälänhädän seuraukset heikensivät kansanterveyttä vuosikymmeniksi eteenpäin. Niinpä Eurooppa oli valmiiksi heikko, kun kutsumaton vieras yersinia pestis (ruttobakteeri) kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin näyttäytyi ensiksi Krimillä ja Konstantinopolissa ja levisi muutamassa vuodessa koko Eurooppaan.

Musta surma vuosina 1347–1353 oli yksi historian pahimmista pandemioista. Sen jäljiltä arvioidaan vähintään kolmasosan Euroopan väestöstä kuolleen.

Mansa Musan mahtava valtakunta

Varsin toisenlaisissa tunnelmissa elettiin Länsi-Afrikassa. Yksi siirtomaakautta edeltäneen ajan Afrikan mahtavimmista valtakunnista, Malin kuningaskunta eli huippukauttaan.

Vuonna 1312 oli noussut valtaistuimelle Malin hallitsijoista maineikkain, Mansa Musa, jonka hallituskautta muisteltiin vielä satoja vuosia myöhemmin hyvinvoinnin ja rauhan aikana. Sana mansa tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa, ja se liitetään usein nimen osaksi.

Aivan rauhassa ei sentään eletty, vaan Musa laajensi valtakuntaansa myös sotavoimillaan. Laajimmillaan se käsitti 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Nykyisen Malin eteläosan lisäksi se ulottui Atlantin rannikolle nykyiseen Senegaliin sekä pitkälle etelään. Pääkaupunki oli Niani.

Malin valtakunnan oli perustanut noin vuonna 1240 Sundiata Keita. Sen ydinjoukkoa olivat mandinka-kansan kauppamiehet, jotka 1300-luvulle tultaessa olivat alkaneet muodostaa yhtiöitä. Niitä kutsuttiin nimellä dyula.

Mandinkat ulottivat kauppamatkansa kaukaisiin maihin. Malin etuna oli sijainti Pohjois-Afrikan ja mustan Afrikan välissä.

Sundiata Keita oli kääntynyt islamiin ilmeisesti edistääkseen kauppasuhteita pohjoiseen. Samalla hän kuitenkin suosi myös perinteisiä luonnonuskontoja.

Mansa Musa teki islamista valtionuskonnon. Hän teki vuonna 1324–1325 legendaarisen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan.

Musan seurueeseen kuului kronikoitsijoiden mukaan 60 000 miestä. Mukana oli suuri joukko eläimiä, muun muassa 80 kamelia, joista jokainen kuljetti jopa yli sadan kilon kultalastia.

Matkan varrella Musa rakennutti moskeijoita, eikä pihistellyt seurueensa kustannuksissa. Esimerkiksi Kairoon, Medinaan ja Mekkaan tulvahti äkkiä niin paljon kultaa, että inflaatio sotki niiden talouden vuosiksi eteenpäin. Paluumatkalla Musa yritti korjata tilannetta lainaamalla kultaa takaisin korkeaa korkoa vastaan.

Valtakuntaan kuuluneista Timbuktusta ja Djennestä tuli maineikkaita islamilaisen oppineisuuden keskuksia.

Euroopan sitkeä viimeinen pakanamaa

Liettuan suuriruhtinaskunnassa nousi 1316 valtaistuimelle Gediminas, yksi maan historian suurimmista nimistä. Tarkka päivä ei ole tiedossa, ja vuosikin saattoi olla myös edellinen; siihen aikaan tiedonvälitys ei vielä ollut kovin hektistä.

Liettua oli Euroopan viimeinen pakanamaa. Suomalaisetkin saivat balttipakanoilta kieleensä niin rakkaan sanan perkele. Sen taustalla on balttien ukkosenjumalan nimi, liettuaksi Perkunas ja latviaksi Perkons.

Liettualle loivat painetta katoliset Puola ja Saksalainen ritarikunta lännestä sekä ortodoksiset slaavit idästä. Slaaveja kuitenkin heikensi mongolivalloitus, joka ulottui pitkälle länteen.

Suuriruhtinas Mindaugas oli taktisista syistä ottanut kasteen 1251. Paavi hyväksyi liettualaiset laumaansa samana vuonna.

Mindaugas kuitenkin jatkoi uhraamista pakanajumalille, ja 1261 suhdanteet olivat muuttuneet niin, että hän luopui kristinuskosta ja lisäksi karkotti kristityt maasta.

Gediminas ja hänen seuraajansa lupailivat välillä lännelle tekevänsä Liettuasta katolisen ja välillä idälle ortodoksisen. Vasta 1386 Liettuasta tuli lopulta katolinen.

Liettuan politiikka oli siis samantapaista kuin nykyajan Valko-Venäjän, joka kilpailuttaa EU:ta ja Venäjää keskenään.

Gediminasin ja hänen seuraajiensa politiikka oli erinomaisen menestyksekästä. Seuraavien sadan vuoden aikana Liettua laajeni Itämereltä Mustanmeren Krimille ulottuvaksi valtioksi, joka kotvan oli jopa Euroopan suurin. Etnisiä liettualaisia oli silloin vain 10 prosenttia väestöstä.

Suurimmillaan Liettuaan kuului osia nykyisistä Latviasta, Moldovasta, Puolasta, Ukrainasta, Valko-Venäjästä ja Venäjästä.

Gediminas lujitti myös sisäisesti keskusvallan otetta Liettuassa.

Naisrauhasta Suomen vanhin asiakirja

Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika antoi lokakuun 1. päivänä 1316 Karjalan naisrauhana tunnetun julistuksen, joka on Suomen vanhin säilynyt asiakirja.

Latinankielisen, sulkakynällä pergamentille kirjoitetun suojelukirjeen avainkohta kuuluu Mikko Piipon suomennoksena näin: ”Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.”

Birger ei julistanut naisrauhaa feminismin puuskassa, vaan hänellä oli ulko- ja sisäpoliittisia tarkoitusperiä.

Ulkopoliittisesti Birger halusi osoittaa Ruotsin oikeudellisen vallan ulottuvan alueeseen, jossa käytiin novgorodilaisten kanssa jatkuvaa kamppailua.

Sisäpoliittisesti Birger pyrki näyttämään mahtisuvuille kaapin paikan asettaen hallitsijan suoraan yksilöiden turvallisuuden suojelijaksi.

Kaupungistuminen käyntiin Turusta

Suomeen oli saatu vuoteen 1316 mennessä myös yksi oikea kaupunki, Turku.

Virallisesti Turun syntymävuotena juhlitaan vuotta 1229, jolloin piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle lähelle Turun nykyistä Ylioppilaskylää. Itse Turun kaupungin perustamisesta ei ole säilynyt virallista asiakirjaa.

Arkeologisten tutkimusten mukaan oikeasti kaupunkimainen asutus alkoi kuitenkin syntyä Turkuun vasta 1300-luvun alussa.

Ensimmäinen maininta Turusta kaupunkina on vuodelta 1309. Turun tuomiokirkko oli vihitty vuonna 1300, mutta se saattoi olla vielä tuolloin puukirkko.

Turun linnaa oli alettu rakentaa 1200-luvun lopussa, ja 1310-luvulla olivat meneillään suuret laajennustyöt.

Aikaisemmissa vuosilehdissä olemme tarkastelleet uutisvuosia 1013, 1114 ja 1215.

Väestö 1316

Arviot maailman kokonaisväestöstä 1300-luvun alkuvuosina vaihtelevat välillä 300–500 miljoonaa. Se oli siis noin 4–7 prosenttia nykyisestä väkiluvusta.

Euroopan väkiluku oli ehkä 70–80 miljoonaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Maailman suurimmat kaupungit olivat eri arvioiden mukaan joko Kiinan Hangzhou tai Egyptin Kairo.

Euroopassa yli 80 000 asukkaan kaupunkeja olivat Pariisi, Milano, Firenze ja Venetsia. Seuraavina tulivat Lontoo, Köln ja Barcelona.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Puolustusmenot tuplataan: ”Yhtälö yhdistettynä velkajarruun ei ole mahdollinen”

Johannes Yrttiaho.

Jopa Naton tavoite ylittyy: ”Kenraalit saavat nyt kaiken, mitä kehtaavat pyytää”

Riku Aalto

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

Katri Kulmuni ja Merja Kyllönen.

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Elinkeinoelämä teki Suomen bisneshistorian parhaan investoinnin 66 500 prosentin tuotolla

 
03

Puolustusvoimien rahoitus halutaan kaksinkertaistaa – ”Tämä on menossa järjettömäksi”

 
04

Lyhyitä päiviä, itseopiskelua, nettipelien pelaamista: Ammattikoulutus menee siitä, missä aita on matalin

 
05

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

05.06.2026

Korvataan 60 tukimuotoa perustulolla? ”Sosiaaliturva ei vastaa todellisuutta”

04.06.2026

Yle: SDP ja vihreät laskussa, vasemmistoliitto ja kokoomus nousussa – Näin KU:n toimituksessa puitiin kannatusmittausta

04.06.2026

Auttaisiko fillarirekisteri? ”Pyörien varastaminen on liian helppoa”

04.06.2026

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

04.06.2026

Koskela: Oikeiston kärkitavoite näyttää olevan palkkojen ja työehtojen poljenta

03.06.2026

Furuholm: Nuorilla kohtuuttoman suuri taakka leikkauksista – ”Nuorten miesten syrjäytyminen on tikittävä aikapommi”

03.06.2026

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

03.06.2026

Euroopan johtajien pitäisi etsiä selkärankansa, sillä nykyinen käytös on vaan noloa

03.06.2026

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

02.06.2026

Puolustusmenoihin tulossa miljardiluokan lisäys – Mistä rahat otetaan?

02.06.2026

Puolustusvoimien rahoitus halutaan kaksinkertaistaa – ”Tämä on menossa järjettömäksi”

02.06.2026

Näin Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut puolueiden kannatukseen – ”Mistään Nato-kriittisestä punavihreästä blokista ei voi puhua”, sanoo tutkija

02.06.2026

Koulutustaso ei nouse lukukausimaksuilla, muistuttaa Minja Koskela: ”Ei meillä ole varaa kouluttaa vain rikkaiden lapsia”

01.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset