Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ehdotti neliövuokraleikkuria vuokra-asunnoille. Asumistukea saisi vain maksimineliövuokrista.
Oliko tämä Tiilikaisen yksityisajattelua, hallituksen koepallo vai vakavasti esitetty vaihtoehto?
Hallitus valmistautuu parhaillaan puoliväliriiheen. Se on linjannut, että leikkauksia ei tehdä. Paineita on paljon puhuttuihin rakenteellisiin uudistuksiin. Asumistuen leikkaaminen on hallitukselle houkutteleva kohde, sillä kustannukset ovat kohonneet vauhdilla.
Asumistuen leikkaaminen on hallitukselle houkutteleva kohde, sillä kustannukset ovat kohonneet vauhdilla.
Viime vuonna asumistukia maksettiin 1 919 miljoonaa ja kasvu oli 11 prosenttia edellisvuodesta. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä oli jo toista vuotta ennätyksellisen suuri eli 267 400.
Tiilikaisen esitykselle kylmää kyytiä
Vuokralaiset ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkö ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Pia Lohikosken mukaan leikkurin palauttamisesta seuraisi ongelmia pienituloisille.
Hän muistuttaa, että neliövuokraleikkuri poistettiin vuoden 2015 alussa, koska se ei hillinnyt asumistukimenojen kasvua. Myöskään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen asuntomarkkinoihin perehtynyt tutkija Tuukka Saarimaa ei näe leikkurin palauttamista järkevänä.
Tiilikaisen esittämä muutos tarkoittaisi, että asumistuki kattaisi aikaisempaa pienemmän osan vuokramenoista. Ei ole kovin uskottavaa, että vuokrat tippuisivat leikkurin myötä.
Leikkuri johti etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa täysin kohtuuttomiin tilanteisiin. Tähän ei ole syytä palata.
Asumistuen leikkaaminen ajaa toimeentulotuelle
Jos asumistukea leikataan, yhä useampi joutuu hakemaan Kelalta toimeentulotukea. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien yleisimpiä muita tulonlähteitä olivat asumistuki, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha vuonna 2015.
Kotitalouksista yhteensä 72,1 prosenttia mainitsi yhtenä muuna tulonlähteenään asumistuen. Tämä on suurempi osuus kuin työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevien, heitä oli 44,1 prosenttia.
Asumistuen leikkaus siirtäisikin lisää ihmisiä toimeentulotuelle. Molempien maksaminen on Kelan vastuulla.
Asuntosijoittajien edut turvataan
Eihän tässä olisi mitään järkeä, että ihmisiä siirretään luukulta toiselle. Ratkaisu olisi aidosti halvemmat vuokrat.
Poliittinen ilmapiiri on kuitenkin sellainen, että mitkään vuokrien alentamiseen tai edes nousun hillitsemiseen liittyvät toimet eivät mene läpi.
Tuntuukin, että ensisijaisena tavoitteena on turvata asuntosijoittajille toimiva markkinat.
Yhteiskunta maksaa eri muodoissa nyt sijoittajille kovan tuoton. Jopa niin kovan, ettei samaan tasoon juuri muilla sijoittamismuodoilla nykyisin pääse.
Asumistukimenot monessa syynissä
Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen esittikin ensitöikseen vuokrasääntelyä valtion tukemiin asuntoihin. Hänen edeltäjänsä Liisa Hyssälä (kesk.) oli samalla asialla ehdottaen vastuun siirtämistä asumistukimenoista kunnille.
EK:n johtaja Ilkka Oksala nosti asian sopivasti esille ennen hallituksen viime vuoden heinä-elokuussa pidettyä hallituksen budjettiriihtä. Sopivasti hallitus päättikin budjettiriihessä asumistukimenojen vähentämiseen tähtäävien toimien kartoittamisesta.
Tiettävästi valtiovarainministeriö on ollut kiinnostunut myös palauttamaan toimeentulotuen omavastuuosuuden, joka on jo kertaalleen todettu huonosti toimivaksi.