KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kunnanvaltuustot harmaantuvat jos nuoret eivät äänestä

Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vähemmän kuin joka kolmas, noin 30 prosenttia.

Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vähemmän kuin joka kolmas, noin 30 prosenttia. Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

Vaaliaktiivisuus ei jakaudu tasan.

UP/Kari Leppänen
4.4.2017 8.36

Kuntavaalifaktaa

Kuntavaaleissa äänioikeutettuja on 4,4 miljoonaa. Suomalaisten lisäksi äänioikeutettuja ovat EU- ja ETA-maiden kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa.

Kunnanvaltuustoihin valitaan 8 999 valtuutettua 295 kuntaan.

Kunnanvaltuustoihin pyrkii 33 618 ehdokasta. Se on noin 3 500 vähemmän kuin vuonna 2012.

Valtuustopaikkojen määrä vähenee 675:llä.

Ehdokkaiden keski-ikä on 49,5 vuotta. Viime vaaleissa se oli 48 vuotta.

80 prosenttia valtuustoon pyrkijöistä on ensikertalaisia.

Joka kolmas nykyinen valtuutettu luopuu valtuustosta vapaaehtoisesti.

Suurimmat valtuustot ovat Helsingissä 85 ja Espoossa 75 valtuutettua.

Edustavuuden suhdeluku (valtuutettua asukasta kohti) on pienimmillään 50 ja suurimmillaan se on Helsingissä, noin 7 500 asukasta valtuutettua kohti.

Pieniä, 25 valtuutetun kuntia, on 110 ja ne ovat lähes kaikki alle 5 000 asukkaan kuntia.

Valtuustokausi alkaa 1.6.2017.

Ahvenanmaalla kuntavaalit järjestetään eri aikaan kuin Manner-Suomessa. Seuraavat ovat lokakuussa 2019.

Allianssi ry:n osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo ei luota valtion nuorisoneuvoston viime viikolla julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksiin. Sen mukaan huikeat 68 prosenttia alle 30-vuotiaista nuorista aikuisista aikoo äänestää meneillään olevissa kuntavaaleissa.

– Olisi loistavaa, jos se toteutuisi. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että aikomukset eivät aina toteudu.

Kylmät faktat eivät puhu nuorison aktivoitumisen puolesta. Sen sijaan seniorikansalaisten aktiivisuus kunnallispolitiikassa on kasvusuunnassa. Eläkeikäisten osuus kuntavaaliehdokkaista lisääntynyt vaali vaalilta 2000-luvulla. Nyt ehdokkaista 16 prosenttia on täyttänyt 65 vuotta.

Noin 20 vuotta siten, vuonna 1996 heitä oli ehdokkaina vain 4 prosenttia.

Nuorten aktiivisuuskehitys osoittaa toiseen suuntaan. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on alhaisin sitten vuoden 1996 kuntavaalien. Nyt kunnanvaltuustoihin pyrkivistä alle kolmekymppisiä on noin 9 prosenttia.

Seitsemässä kunnassa ei ole ainoatakaan alle 30-vuotiasta ehdokasta, mutta kaikissa kunnissa on ehdokkaina yli 64-vuotiaita.

Allianssin Uusitalon mielestä nuorten aktiivisuuden puutteesta on syytä olla huolissaan.

– Nuoria näyttää enemmän kiinnostavan erilainen aktivismi ja pop-up-tyyppinen toiminta. Puoluevaikuttaminen ei niinkään.

Vanhemmat ikäluokat aktiivisina

Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vähemmän kuin joka kolmas, noin 30 prosenttia. 25 – 34-vuotiaistakin äänioikeuttaan käytti reilusti alle puolet, 40 prosenttia äänioikeutetuista.

Aktiivisimmat äänestäjät löytyvät ikähaitarin yläpäästä. Aktiivisimpia olivat vuoden 2012 kuntavaaleissa 55 – 59-vuotiaat. Heistä äänesti 72 prosenttia. Yli 69-vuotiaista äänesti 67 prosenttia, eli reippaasti yli keskimääräisen äänestysaktiivisuuden. Se oli viime kuntavaaleissa 58,3 prosenttia.

Politiikkaa kouluihin!

Uusitalon mielestä yksi syy nuorison kiinnostuksen puutteeseen on kouluissa. Siellä kyllä puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, mutta puolueista ei puhuta.

Kuitenkin edustuksellisessa demokratiassa valtaa käytetään kunnanvaltuustoissa ja eduskunnassa puolueiden kautta.

– Sen vuoksi olisi tärkeää saada nuoret kiinnostumaan puolueista ja vaikuttamisesta niiden kautta. Tai sitten perustaa oma puolue.

Kuntavaalifaktaa

Kuntavaaleissa äänioikeutettuja on 4,4 miljoonaa. Suomalaisten lisäksi äänioikeutettuja ovat EU- ja ETA-maiden kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa.

Kunnanvaltuustoihin valitaan 8 999 valtuutettua 295 kuntaan.

Kunnanvaltuustoihin pyrkii 33 618 ehdokasta. Se on noin 3 500 vähemmän kuin vuonna 2012.

Valtuustopaikkojen määrä vähenee 675:llä.

Ehdokkaiden keski-ikä on 49,5 vuotta. Viime vaaleissa se oli 48 vuotta.

80 prosenttia valtuustoon pyrkijöistä on ensikertalaisia.

Joka kolmas nykyinen valtuutettu luopuu valtuustosta vapaaehtoisesti.

Suurimmat valtuustot ovat Helsingissä 85 ja Espoossa 75 valtuutettua.

Edustavuuden suhdeluku (valtuutettua asukasta kohti) on pienimmillään 50 ja suurimmillaan se on Helsingissä, noin 7 500 asukasta valtuutettua kohti.

Pieniä, 25 valtuutetun kuntia, on 110 ja ne ovat lähes kaikki alle 5 000 asukkaan kuntia.

Valtuustokausi alkaa 1.6.2017.

Ahvenanmaalla kuntavaalit järjestetään eri aikaan kuin Manner-Suomessa. Seuraavat ovat lokakuussa 2019.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kai Hirvasnoro / Tuula Kärki / Emilia Männynväli

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

Tuula-Maria Ahonen on koristellut kotipihansa roskiksen.

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

Eduskuntatalo hiljeni yli kuukaudeksi, mutta pääministeri Petteri Orpo ei pääse pakoon perussuomalaisten rasistisia tempauksia.

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

VM:n EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson.

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

Uusimmat

Kai Hirvasnoro / Tuula Kärki / Emilia Männynväli

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

Tuula-Maria Ahonen on koristellut kotipihansa roskiksen.

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

Eduskuntatalo hiljeni yli kuukaudeksi, mutta pääministeri Petteri Orpo ei pääse pakoon perussuomalaisten rasistisia tempauksia.

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

VM:n EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson.

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Työttömyysturvan suojaosa poistui, työttömien työtulot ja työnteko vähenivät

 
02

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

 
03

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
04

Perussuomalaiset paketoi suomalaisen rasismin muotoon, joka toimii kaikkialla

 
05

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025

Suhtaudutaanko perussuomalaisten rasistiseen tempaukseen nyt vakavasti, kun siitä uhkaa tulla taloudellisia menetyksiä?

17.12.2025

Moraalitonta ja turvallisuuspoliittinen riski, vasemmistoliitosta kommentoidaan asekauppoja Israelin kanssa

17.12.2025

Perussuomalaiset paketoi suomalaisen rasismin muotoon, joka toimii kaikkialla

17.12.2025

Työttömyysturvan suojaosa poistui, työttömien työtulot ja työnteko vähenivät

17.12.2025

Veronkiristyksiä ja julkisia investointeja, SOSTE ehdottaa velkasuhteen taittamiseksi

17.12.2025

”Järkyttävää, hirveää, julmaa” – eduskunnassa käynnissä viimeinen erä sosiaaliturvan leikkauksista

16.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään