Pelko ajaa hädässä olevia maan alle

Huhtikuun aikana kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden noudot ja vangitsemiset ovat lisääntyneet. Poliisin toiminta on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Turvapaikanhakijoita on pidätetty ostoskeskuksista, kaduilta ja yksityisasunnoista.

Poliisi tekee vain työtänsä, toteaa Lounais-Suomen ulkomaalaispoliisin komisario Markku Heikkilä. Paljon enempää hän ei sitten kerrokaan.

Se, mistä henkilöitä etsitään ja mistä tieto heidän olinpaikastaan poliisille tulee, perustuu Heikkilän mukaan poliisin normaaliin tiedustelutoimintaan.

– Lounais-Suomen alueella etsintöjä on viikkotasolla nollasta viiteen. Kiitosta tästä ei heru eikä homma ole mitenkään erityisen mieltäylentävää, luonnehtii Heikkilä.

– Toimeksianto tulee Maahanmuuttovirastolta yksilöitynä sen jälkeen kun henkilö on saanut kielteisen päätöksen. Lähtökohtaisesti kaikki haetaan, mutta etsintä kohdistuu niihin henkilöihin, joiden sijainnista poliisilla on tieto. Poliisi ei toimi summamutikassa.

Kukaan ei ole ihmisenä laiton

– Näyttää, että elämme kovia aikoja, toteaa toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitoksen Suojattomat-hankkeesta.

– Tämä vaikuttaa nyt olevan valtiovallan ja virkavallan ratkaisu tilanteeseen. Meidän mielestämme ratkaisua pitäisi etsiä yhteistyössä ihmisten kanssa, joita nämä toimenpiteet koskettavat. Mitä enemmän viranomaiset ryhtyvät pakkotoimiin, sitä todennäköisimmin käännytystä odottavat piiloutuvat ja ajautuvat kaiken avun ulkopuolelle.

Vapaan liikkumisen rajoittaminen, viranomaisten tekemät ilmiannot ja poliisin toimien aktivoituminen aiheuttavat käännytyspäätöstä odottavien turvapaikanhakijoiden keskuudessa ahdistusta.

Tarinat poliisin suorittamista noudoista ja niitä edeltävistä ilmiannoista leviävät nopeasti. Luottamus viranomaisiin on murenemassa.

Tämän tietävät Diakonissalaitoksen Suojattomat-hankkeessa työskentelevät, jotka pyrkivät etsivän työn kautta löytämään hädänalaisessa asemassa olevia paperittomia ja auttamaan heitä.

– Kukaan ei ole ihmisenä laiton, vaikka oleskelu maassa sitä olisikin. Pelko pakkopalautuksesta sotaa käyvään lähtömaahan ajaa ihmisiä maan alle. Tilanne on ihmisoikeusnäkökulmasta täysin kestämätön. Kun vaihtoehtona on käännytys maahan, jossa väkivallan, vainon ja kuoleman uhka on vahva, voi paperittomana maahan jääminen olla huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono, summaa Pentikäinen.

Määräaikainen oleskelulupa tarkasteluun

Diakonissalaitoksen työntekijöiden mielestä tilapäinen oleskelulupa tulisi palauttaa. Näin ilman turvapaikkaa jääneet ihmiset voisivat olla osa yhteiskuntaa ja etsiä työtä tai opiskelupaikkaa. Nyt he ajautuvat tilanteeseen, jossa piiloutuminen viranomaisten tavoittamattomiin on ainoa mahdollisuus.

– Osalla kielteisen päätöksen saaneista ei ole edes tarvittavia asiakirjoja. Ilman niitä he eivät voi palata lähtömaahansa vaan joutuvat jäämään Suomeen laittomasti.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen turvapaikanhakijan oli aikaisemmin mahdollista saada tilapäinen oleskelulupa, mikäli käännyttäminen pakkotoimin osoittautui mahdottomaksi.

Tällaisen oleskeluluvan tarkoituksena oli estää oikeudettoman välitilan muodostuminen henkilöille, joita ei voitu poistaa maasta.

Tilapäinen oleskelulupa piti Suomessa asuvien paperittomien määrän pienenä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja erityisesti moniin Euroopan maihin.

Keväällä 2015 edellinen hallitus ajoi kuitenkin läpi lakimuutoksen, jonka mukaan vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvä henkilö ei voi enää saada tilapäistä oleskelulupaa Suomessa.

Kyseisen lakiesityksen hyväksymisen yhteydessä silloinen hallitus antoi lausuman, jonka mukaan sisäministeriö seuraa tarkasti esityksen vaikutuksia ilman oleskelulupaa oleskelevien määrään.

Lausumassa todettiin myös, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli ilman oleskelulupaa maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa.

Sipilän hallituksella olisi näin ollen velvollisuus tarkastella lakimuutoksen vaikutuksia kriittisesti.

Oikeusturva ja ihmisoikeudet vaakalaudalla

RKP:n puheenjohtajan, entisen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin mukaan pakkokäännytyksiä konfliktimaihin tulisi välttää.

– Tilapäisten oleskelulupien mahdollisuuden palauttaminen ja vastaanottopalveluiden jatkuvuuden turvaaminen oikeuden lopulliseen päätökseen saakka parantaisivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja vähentäisivät paperittomien määrää Suomessa, Henriksson toteaa.

– Valtiolla on sekä perustuslain että ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeudet, kuten oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä ihmisarvoiseen elämään. Rikokseen syyllistymättömien ihmisten vapauden rajoittaminen on väärin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on samoilla linjoilla.

– On ryhdyttävä toimiin, jotta turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja ihmisoikeudet toteutuvat. Hallituksen olisi annettava perusteellinen selvitys maalinjausten perusteista sekä oikeusturvan toteutumisesta pakkokäännytysten ja niihin liittyvien menettelyiden yhteydessä.

– Lisäksi mahdollisuus tilapäisiin oleskelulupiin sekä humanitäärisen suojelun kategoria tulisi palauttaa ja perheenyhdistämistä pitäisi helpottaa.

Kansan Uutiset kysyi kaikkien oppositiopuolueiden kantaa pakkopalautuksiin ja turvapaikanhakijoiden vapauden rajoittamiseen. Sosiaalidemokraattien Antti Rinne, vihreiden Ville Niinistö ja kristillisten Sari Essayah eivät kommentoineet asiaa.

Vapun alla myös tiedeyhteisö otti voimakkaasti kantaa turvapaikanhakijoiden kohteluun Suomessa. Oikeusvaltion puolesta -vetoomuksen allekirjoittaneet yli 200 tutkijaa vaati muun muassa pakkopalautusten keskeyttämistä, kunnes turvapaikkaharkinnan ongelmat on ratkaistu. Lisäksi vetoomuksessa vaaditaan turvapaikanhakijoiden ja paperittomien ihmisten oikeuksien turvaamista.

Vetoomuksessa nostetaan myös esiin ja vaaditaan korjaamaan turvapaikanhaussa sekä tuomioistuimien päätöskäytännöissä esiintyviä ongelmia.

Paperittomuus voi radikalisoida

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Maahanmuuttovirasto tekee yli 1 000 päätöstä kuukaudessa. Tammikuun alusta maaliskuun loppuun mennessä päätöksiä oli tehty jo 3 300.

Kielteisiä näistä päätöksistä on ollut lähes puolet. Hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä 11 000 valitusta maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Vastaanottopalveluiden piiristä on käännytyksen vuoksi poistettu kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana lähes 400 henkilöä.

Näistä ihmisistä osa on pakkopalautettu, osa on otettu säilöön ja osa elää kaduilla vailla suojaa, toimeentuloa ja terveydenhuoltoa. Suomessa on syntymässä parinkymmenentuhannen ihmisen potentiaalinen paperittomien joukko.

Helsingin Diakonissalaitoksen vastajulkistetun Suojattomat-selvityksen perusteella voi olettaa, että paperittomien määrä Suomessa kasvaa lähikuukausina.

– Hankkeen kenttähaastattelujen perusteella Suomeen jäädään tilanteessa, jossa elämä paperittomana on henkilölle huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Paperittomana haavoittuvassa asemassa

Paperittomien myötä Suomeen syntyy erittäin haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä. Marginaalinen asema ja laillisten mahdollisuuksien kapeneminen esimerkiksi asumisen ja toimeentulon osalta johtaa pimeiden työ- ja asuntomarkkinoiden kasvuun. Paperittomina ihmiset ovat myös erityisen alttiita erilaiselle hyväksikäytölle.

– Tehostettu poliisitoiminta, pakkokäännytysten pikatoimeenpanot, säilöönotot ja ilmoittautumisvelvollisuuteen liittyvät määräykset perustellaan poliisissa, sisäministeriössä ja maahanmuuttovirastossa yhteiskunnan turvallisuuden takaamisella. Voimakeinot voivat johtaa myös täysin päinvastaiseen kehitykseen, arvioi Diakonissalaitoksen Pentikäinen.

Hänen mukaansa epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen ja erilaisen ongelmakäyttäytymisen riski kasvaa.

– Kun tämä joukko pelkää viranomaisten ilmiantoa, poliisin toimia ja vapaudenriistoa se painuu maan alle avun ulottumattomiin. Kun ilmiannon pelko synnyttää täyden epäluottamuksen viranomaisiin olemme yhteiskunnallisesti hyvin vaarallisella tiellä, sanoo Pentikäinen.